Vuoden luontokirjavinkit 2019
Tänä vuonna julkaistu luontokirjallisuus etsii hyvinvointia luonnosta, pureutuu keskeisimpiin ympäristökysymyksiin ja vie retkille monipuolisiin maisemiin. Kirjojen joukosta löytyy myös lajioppaita niin perheen pienimmille kuin edistyneille harrastajillekin. Nappaa tästä vuoden luontokirjavinkit!
Luonto muuttuu
Julkaistu Suomen Luonnossa 6/2019.
Juha Kauppisen Monimuotoisuus (Siltala 2019) selventää monimuotoisuutta seitsemän esimerkkilajin avulla. Ne edustavat lajeja, jotka ovat kohdanneet ihmisen aiheuttamia suuria muutoksia.
Alun evoluutiohistorian ja Suomen luonnon muutosten kuvailun merkityksen ymmärtää pidemmälle kirjassa päästyään. Tämän hieman oppikirjamaisen osuuden jälkeen Kauppinen kuljettaa lukijaa monimuotoisuuden ytimissä sekä kuvaannollisesti että kirjaimellisesti.
Kauppinen luo oivaltavasti merkityksiä ympärillämme tapahtuville muutoksille. Hän puhuu lopullisesti perutusta linnunlaulukonsertista ja tavallisuuden katoamisesta. Kirjassa alleviivataan monimuotoisuuskeskustelun yhtä isoa kompastuskiveä; puhetta yksittäisten lajien olemassaolosta, vaikka pitäisi puhua myös siitä, miten lajit ovat vuorovaikutuksessa.
Esimerkkilajit on valittu hyvin. Mukana on sateenvarjolajeja, joita suojelemalla turvaamme muutakin luontoa. Kuten Kauppinen asian tiivistää: Turvaamme oman olemassaolomme, kun autamme elinvoimaista luontoa ja vahvoja ekosysteemeitä säilymään. Luonto on sateenvarjomme.
Kirjaa voi suositella kaikille, joilla on edes orastava kiinnostus luontoon, tai jotka ovat pohtineet, mikä monimuotoisuuskeskustelussa on hieman sivussa oleellisimmasta.
Arvio: Paloma Hannonen
Oppaita perhosretkelle
Julkaistu Suomen Luonnossa 5/2019
Sopivasti kesäksi ilmestyneet uutuuskirjat, Jussi Murtosaaren Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot (Docendo 2019) sekä Kimmo Saarisen, Hannu Aarnion, Juha Jantusen, Pekka Ojalaisen ja Tari Haahtelan 100 suomalaista perhosta (Gummerus 2019) tarjoavat tuhdin paketin perhostietoutta ja hienoja valokuvia. Kumpikin kirja esittelee päiväperhosten lisäksi myös jotain muuta: Jussi Murtosaaren teos myös sudenkorentoja ja 100 suomalaista perhosta myös muiden perhosryhmien sävähdyttävimpiä lajeja.
100 suomalaista perhosta -kirjan lajiesittelyihin on poimittu vain osa perhoslajistosta. Ansiokkaat lajitekstit pursuavat elintapatietoa, mutta lajinmääritys jää aloittelijalla valokuvien tutkiskelun varaan. Hauskan syventävän ja rytmittävän lisän kirjaan tuovat erilliset Tiedonjyvä– ja Tunnelmanjyvä-laatikot. Luettavaa ja katseltavaa riittää.
Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot kokoaa yksiin kansiin kaikki Suomen lajit mainituista ryhmistä. Teos palvelee hyvin näiden ryhmien kasvavaa harrastajajoukkoa. Kirjan erityisansio ovat hienot ja eloisat lentokuvat.
Kumpaakin voi suositella: toista lukuhetkeen riippukeinussa ja toista maasto-oppaaksi perhos- ja sudenkorentoretkelle.
Arvio: Heikki Vasamies
Modernin metsätalouden kipupisteistä
Julkaistu Suomen Luonnossa 7/2019.
Pohjoissuomalainen toimittajanelikko Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä, julkaisi keväällä teoksen Metsä meidän jälkeemme (Like 2019), joka pureutuu nykyaikaisen metsätalouden ongelmiin kauniiden valokuvien ja temaattisten kappaleiden yhdistelmällä.
Kirja alkaa lyhyellä pohdinnalla siitä, kuka metsistä Suomessa puhuu, tai saa puhua. Metsäkeskustelu on tyypillisesti metsäammattilaisten ja ammattimaisten luonnonsuojelijoiden pelikenttää, ja muille on varattu kuuntelijan rooli. Hiekkalaatikon ulkopuolelta tulevien, mutta huolella asiaan perehtyneiden toimittajien puheenvuoro onkin tervetullut.
Teemat liikkuvat metsien käytön historiasta vesiensuojeluun ja metsäekosysteemin toimintaan. Tavalliselle suomalaiselle tärkeimmäksi luvuksi uskon nousevan vesistövaikutuksia koskevan ”Tuli tummat vedet”. Pilaantuneen järven rannalla asuvan miehen tarina yhdistyy luontevasti Luonnonvarakeskuksen tutkija Mika Niemisen haastatteluun.
Niemisen lausunnot ovat rohkeita ja mullistavia, niiden taltiointi on mielestäni kirjan suurin yksittäinen ansio: ”Olen tullut tulokseen, että valtion tuki ojituksiin on pikemminkin tukea näille organisaatioille kuin metsänomistajille.”
Arvio: Panu Halme
Tuomo Kesälainen & Aimo Kejonen: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 7/2019
Äänteleviä lohkareita, parannuskiviä, mestauskiviä – lohkareiden luona on niin rakastettu kuin tapettu. Kirjan tekijät eivät jätä kiveä kääntämättä kertoessaan lohkareiden synnystä, rakenteesta ja kulttuurisista merkityksistä. Lohkareiden geologiaa, käyttöä sekä kansanperinnettä käsittelevän johdannon jälkeen teoksessa esitellään lohkarekohteita. Kartat houkuttelevat lukijaa retkelle tähän kestävään osaan Suomen luontoa.
Arvio: Mia Rönkä
Pentti Halenius ja Arto Rantanen: Kasvibongarin opas (Tammi 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 6/2019.
Luonnonkasveistamme on vuosien varrella ilmestynyt monia hienoja oppaita, joissa kasveja tunnistetaan pääosin kukintavaiheessa. Hyönteispölytteisten kasvien hedelmät jäävät kuitenkin näkyville kukan kuihduttua. Kasvibongarin oppaassa keskitytään kukkien lisäksi hedelmiin. Teoksessa perehdytään 552 hyönteispölytteisen lajin tai alalajin tunnistamiseen laadukkaan kuvituksen kera. Mukana ovat myös levinneisyyskartat. Kirja täydentää erinomaisesti maamme kasvikirjallisuutta tarjoten apua myös syksyisille kasviretkille, jolloin ehkä vain kuivat rangat hedelmineen kielivät lajista.
Arvio: Vesa Luhta
Pekka Lehtonen & Martti Perämäki: Lähikuvassa kuikka (Gaudeamus 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 6/2019.
Leo Lehtonen oli 1900-luvun ansiokkaimpia lintututkijoitamme, joka tutki väitöskirjaansa varten kuikan elintapoja Keski-Suomen Suonteella. Hänen poikansa Pekka ja Hannu olivat apuna, ja Pekka on jatkanut isänsä työtä. Pekka Lehtonen kokosi kirjaan muhkean tietopaketin kuikan elämästä yli 50 vuoden seurannan pohjalta. Lehtosten järjestelmällistä tutkimustietoa täydentävät mökkijärvensä kuikkia tarkkailleen Martti Perämäen huomiot. Kiehtova kuikka sai arvoisensa kirjan.
Arvio: Pertti Koskimies
Katja Bargum ja Heikki Helanterä: Suuri suomalainen muurahaiskirja (Minerva 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 5/2019.
Kettiönpöydällä tepasteleva muurahainen saa usein äkkilähdön, kun ihminen sattuu paikalle. Pientä otusta kannattaisi kuitenkin käsitellä kunnioittaen. Tämä muurahaistutkijoiden kirjoittama teos kun paljastaa muurahaisten elämästä paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten sen että kaikki muurahaiset eivät suinkaan ole ahkeria. Kirja ei keskity pelkästään maamme 55 muurahaislajiin, vaikka sen nimestä voisi niin päätellä. Kirjan sivuilla kerrotaan paljon myös eksoottisista muurahaislajeista.
Arvio: Johanna Mehtola
Eija Keckman: Hyvän mielen puutarha – Terapiaa kaikille aisteille (WSOY 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 5/2019.
Aloita puutarhanhoito, sanoo vanha kiinalainen sanonta. Siinä on varmasti vinha perä, joka nykypäivän ihmiselle on todistettu jo tieteellisestikin. Puutarhuri, green coach Eija Keckman on tuttu televisiosta vuosien takaisesta Pioni-puutarhaohjelmasta, elämyspuutarhastaan Loviisassa sekä useista aiemmista kirjoistaan. Tuorein kirja opastaa, miten puutarhasta voi nauttia kaikilla aisteilla ja saada siitä hyvän mielen.
Arvio: Johanna Mehtola
Johanna Vuoksenmaa: Vesiystäviä (Otava 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 5/2019.
Ohjaajana paremmin tunnetulla Johanna Vuoksenmaalla on erikoinen harrastus, avovesibongaus. Hän pulahtaa aina mahdollisuuden tullen luonnonvesiin, järviin ja lampiin, uimaan. Harrastus on vienyt hänet jo ainakin yli sataan veteen, ja kokemukset ovat nyt myös kansien välissä hienoilla tuokiokuvilla kuvitettuina. Kirjassa esitellään 101 pulahdusta luonnonvesiin. Ja niissähän on eroja, kuten vesissä yleensäkin: toiset ovat tummia ja rajuja, toiset taas läpikuultavia ja pehmeitä.
Arvio: Johanna Mehtola
Sanna-Mari Kunttu: Saaristomeren melontaopas (Aavameri 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 5/2019.
Melontaretkeä suunnittelevalle Saaristomeren melontaopas on oiva apuväline. Sanna-Mari Kuntun kokoama opas esittelee palvelut 75 saarella ja kertaa jokamiehenoikeudet sekä maihinnousurajoitukset. Melontaopas auttaa reittiä ja leiriytymispaikkoja suunniteltaessa, unohtamatta vähemmän tunnettuja saariston autiotupia. Lisäksi oppaassa on 14 reittiehdotusta eri tasoisille melojille. Näppärän kokoinen opasvihko kulkee myös kätevästi mukana kajakissa. Oppaan rinnalle on erikseen saatavilla vedenkestävä melontakartta.
Arvio: Riikka Kaartinen
Ossi Saarinen: Luontokuvia – Opi kuvaamaan eläimiä (Gummerus 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 4/2019.
Instagramissa @soosseli-nimellä supersuosioon noussut luontokuvaaja Ossi Saarinen kertoo kirjassaan kuviensa taustoista ja jakaa vinkkinsä erilaisiin kuvaustilanteisiin. Hän nostaa ansiokkaasti esiin arkisempaa luontokuvausta: kaupunkiluonto on kirjassa paljon esillä (siellä yksilöt ovat usein melko pelottomia ja helppoja kuvata). Saarinen valokuvaa myös varsin tavallisia lajeja paneutuneesti ja hienoin lopputuloksin.
Arvio: Nanna Särkkä
Karoliina Pertamo: Lintunaapurini (S & S 2019)
Julkaistu Suomen Luonnossa 4/2019.
Koko perheelle suunnatussa lintukirjassa esitellään yli 60 lajia niiden elinympäristöjen mukaan. Järvellä-aukeamalla rantasipi lehahtaa lentoon ja sinisorsa puolisukeltaa pyrstö pystyssä, Puutarhassa-aukeamalla mustarastas rapistelee ja västäräkki keikuttaa pyrstöään. Myös lintulaudan pienet nokkijat ja sataman uskolliset vartijat, lokit, saavat omat esittelynsä. Karoliina Pertomo on sekä kirjoittanut tietoiskumaiset tekstit kustakin lajista että tehnyt oivalliset piirrokset, joihin on lisätty lajien tuntomerkkejä sekä kokotietoja. Takakannessa on Birdlife Suomen suositus kirjalle.
Arvio: Johanna Mehtola