Maaliskuussa allergista aivastuttaa, kun pähkinäpensaat ja lepät aloittavat kukintansa.

Tänä vuonna pähkinäpensaan kukinta alkoi jo vuodenvaihteessa, mutta vasta maalis–huhtikuussa siitepölyn tuotto on yleensä runsaimmillaan. Lepillä kukinnan runsain vaihe osuu huhtikuulle.

Syy varhaiseen kukintaan lienee kahtalainen: varhain aloittava kasvi saa paljon aikaa siementen kehittymiselle, eivätkä lehdet ole vielä estämässä tuulen liikkeitä. Näin siitepöly löytää parhaiten tiensä emikukintoihin.
Hurjan paljon puiden on joka tapauksessa pölläyteltävä.

Siitepölyn määrää on mitattu Suomessa 1970-luvulta alkaen. Tiedetään, että kukinnan huippuaikana yhdessä kuutiometrissä ilmaa voi olla vuorokauden kuluessa 50–500 lepän siitepölyhiukkasta, jopa enemmän. Allerginen saa oireita jo kun luku yltää sataan.

Pähkinäpensaskin voi aivastuttaa, mutta laji on harmaaleppää ja tervaleppää harvalukuisempi. Pähkinäpensasta kasvaa eteläisen ja läntisen Suomen valoisissa rinnemetsissä.

Vinkki: Varjele pähkinäpensaita
Pähkinäpensas on yksi tärkeimmistä kasveista metsän monimuotoisuuden kannalta, sen maahan putoavat lehdet muuttuvat näet lehtometsän mullaksi. Siitepölyä syövät mehiläiset. Pähkinät taas ovat närhen, pähkinähakin ja metsähiiren ravintoa, ja kelpo syötävää ihmisellekin.