Voiko ihmisten koronavirus tarttua esimerkiksi sorsiin ja muihin lintuihin, kun niitä ruokitaan kaupungeissa?

Koronavirukset ovat satoja miljoonia vuosia vanhoja viruksia, jotka ovat kehittyneet rinnakkain niiden kantajien kanssa. Lähes kaikille eläinryhmille on ehtinyt kehittyä lajinkehityksen aikana näille ominaisia koronaviruksia, samoin kuin vastustuskykyä näille viruksille. Voidakseen säilyä hengissä viruksen on koko ajan muututtava ja voitettava isäntälajinsa vastustuskyky.

Tavallisimmin virusta koskeva kysymys asetetaankin päinvastoin – mitkä virukset voivat tarttua eläimistä ihmisiin, niin kuin tämänkin koronaviruksen kanssa on käynyt. Mahdollinen leviäminen ihmisiin on nyt saanut alkunsa todennäköisimmin lepakoiden ja muurahaiskäpyjen – siis nisäkkäiden kautta. Näitä lajeja kaupitellaan ravinnoksi kiinalaisilla markkinatoreilla.

Nykyisen tiedon mukaan nisäkkäitä, ja siis meitä ihmisiä, infektoivat koronavirukset ovat eri tyyppejä kuin lintuja infektoivat. Luonnonvaraisilla lintulajeilla on omia koronavirustyyppejään, joiden leviäminen nisäkkäisiin on tutkimuksissa todettu aivan poikkeukselliseksi.

Infektion leviäminen nisäkkäistä lintuihin päin on varmaankin yhtä harvinaista kuin päinvastoin. Sorsan tai joutsenen ruokkijan mahdollisesti kantama koronavirus jättää siis linnut rauhaan, vaikka ruokkija kantaisi virusta.

Selvyyden vuoksi lisättäköön, että lintuinfluenssaa aiheuttavat virukset eivät kuulu koronaviruksiin. Lintuinfluenssan leviämisen aikoihin 2000-luvun alussa tutkittiin myös koronavirusten mahdollista haitallisuutta meidän ihmisten kannalta. Teoreettisesti ne voisivat infektoida siipikarjaa ja vaikuttaa siis elintarviketalouteemme. Lintuinluenssakin levisi maailmalla kulku- ja kuljetusreittejämme pitkin.