Rásttigáisán tunturiylänkö Pohjois-Norjassa on yksi Euroopan laajimmista yhtenäisistä ja lähes koskemattomista erämaista. Energiayhtiö Grenselandet AS haluaa rakentaa alueen pohjoisosiin 267 tuulivoimalaa. Grenselandetin suurin osakas on suomalainen St1.

St1 vastaa Suomen Luonnon tiedusteluun toteamalla, että tarkat tiedot saa Grenselandetilta. Tämän mukaan alueen luontoa on kartoitettu kesinä 2012, 2016 ja 2017, ja luontoarvot ovat vähäisiä.

Tutkija Pekka Niittynen Helsingin yliopistolta on selvittänyt tuulivoimapuiston vieressä sijaitsevan Rásttigáissán kasvillisuutta. Niittysen ja kollegoiden 200 neliökilometrin tutkimusalue sijoittuu suunnitellun voimala-alueen eteläpuolelle.

”Tutkimusalueemme on biodiversiteetiltään hyvin rikas”, Niittynen kertoo.

Rikkileinikki Rásttigáisálla. Laji kasvaa muun muassa lumenviipymillä, routamailla ja sulavesien kostuttamilla paikoilla. Kuva: Julia Kemppinen

Niittynen kollegoineen on tutkinut Rásttigáisálla erityisesti sitä, miten ilmastonmuutos tulee muuttamaan tunturiluontoa.

”Ennusteet näyttävät siltä, että tunturiylängöt tulevat olemaan tärkeitä suojasatamia kylmään sopeutuneille lajeille”, sanoo Niittynen.

”Alueen toinen tärkeä elementti ovat myöhään sulavat lumenviipymät. Ne ovat tuntureiden monimuotoisuuden säilymisen kannalta olennaisimpia. Jos ne menetetään, menetämme kymmeniä lajeja.”

Ylänköalue, jonne tuulipuistoa suunnitellaan, on Niittysen mukaan karua, suurelta osalta rakkakivikkoa.
”Se tuskin paljastuu biodiversiteettikeskittymäksi, jos katsotaan pelkästään lajimäärää. Silti sillä on arvoa lajeille, jotka vaativat elinympäristökseen erityisiä elinympäristöjä, kuten lumenviipymiä ja niiden muodostamia sulavesiä.”

Hyvin harvinainen ruijankissankäpälä on endeeminen eli kotoperäinen laji, jota kasvaa vain Pohjois-Norjan tuntureilla. Eniten lajia löytyy Rásttigáisán seudulta, missä tämäkin kasvi on kuvattu. Kuva: Julia Kemppinen

Grenseladetista kerrotaan, että alalla ei ole käytäntöjä ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioimiseen tuulivoiman rakentamisessa. Yhtiö toivoo pystyvänsä pienentämään hiilipäästöjä tuottamalla puhdasta energiaa. Grenselandetin mukaan suunnitellun voimala-alueen hyvät tuuliolot ja alhainen luonnon monimuotoisuus puoltavat voimaloiden rakentamista senkin kustannuksella, että samalla pilkotaan yksi Euroopan viimeisistä suurista erämaista.

Hanke on herättänyt laajaa vastustusta saamelaisten, alueen kuntien, poronhoitajien ja norjalaisten sekä suomalaisten luontojärjestöjen keskuudessa.

Näin kertoo myös Tanan kunnassa asuva Niillas Beaska. Laajan vastustuksen tuloksena Norjan parlamentissa on valmisteilla uusi linjaus tuulivoiman rakentamisesta. Sen mukaan tuulivoimaloita ei esimerkiksi voisi rakentaa käytännössä luonnontilaisille erämaa-alueille.

”Lisäksi uusi tutkimus osoittaa, että tuulivoiman haitat, kuten melu, kantautuvat todella laajalle alueelle. Aivan kuten olemme pitkään tienneet”, Beaska sanoo. Hän viittaa tuoreeseen norjalaistutkimukseen, jonka mukaan porot väistävät tuulivoima-alueita. Vaatimet eivät esimerkiksi synnytä vasoja alueilla, missä tuulivoimaloita on näkyvissä.

Tutkija Pekka Niittynen, Helsingin yliopisto:
”Voidaanko yksi Euroopan laajimmista erämaista puolittaa?”

Tutkija Pekka Niittynen. Kuva: Tomi Setälä

◀ Tunturiylängön merkitys kasvaa tulevaisuudessa.
Yhtenäinen ylänkö on yli 600 metrin korkeudessa. Voimakasta lämpenemistä ennustavissa ilmastoskenaarioissa tunturilajeilta loppuu sopiva ilmastovyöhyke 2070–2100. Silloin ne vetäytyvät viimeisille säilyneille tunturiylängöille.

◀ Ihmistoiminta missä tahansa muodossa tulee todennäköisesti vetämään alueelle lisää ihmistoimintaa. Puhumme isosta asiasta, jos yksi Euroopan laajimmista erämaista puolitetaan ja sinne rakennetaan massiivista infrastruktuuria.

◀ Rásttigáisálla kasvaa arvokkaita lajeja, kuten ruijankissankäpälää. Se on yksi harvoja Pohjoismaiden endeemisiä lajeja. Ruijankissankäpälän tiheimmät esiintymät ovat Rásttigáisán seudulla. Lisäksi siellä elävät Finnmarkissa vähälukuinen jääleinikki, kaikki tuntureilla tavattavat rikkolajit, sekä muualla Norjassa harvinainen, vaarantuneeksi luokiteltu rikkileinikki.

Poro kevätvaelluksella Rásttigáisán tunturialueella. Kuva: Antti Haataja