Jo pelkkien luonnonäänien kuuntelu rauhoittaa ja rentouttaa ihmistä sekä alentaa stressiä ja verenpainetta. Kysyimme lukijoiltamme, mikä luonnonääni toimii tässä tarkoituksessa parhaiten.

Rentouttavin luonnonääni -kyselyymme tuli liki 900 vastausta! Lämmin kiitos kaikille kyselyymme osallistuneille ja upeita perusteluitaan lähettäneille. Luontokaupan Pinnan alla -pyyhesetin voitti Sanna Haaramo. Hän rentoutuu mieluiten linnun laulua kuunnellen.

Aamulla kun herää lintujen lauluun, niin päivä ei voi mennä pilalle. Lisäksi tähän aikaan kun aamuisin kuulee lintujen laulavan, tietää kevään olevan käsillä.
Sanna Haaramo

Kyselymme vastaukset osoittavat, että hyvin monenlaiset luonnonäänet koetaan rentouttavina ja rauhoittavina.

Rentouttavin luonnonääni -kyselyn voittajaksi nousi kuitenkin ylivoimaisesti linnun laulu liki 200 äänellä. Eikä mikään ihme! Linnun laululla kun on todettu tutkitusti mielialaa kohentava vaikutus. Tuoreessa saksalaisessa tutkimuksessa sen huomattiin vähentävän ahdistusta.

Vastaajien perusteluissa mainintoja saivat ilahduttavan monet eri lintulajit, kuten joutsen, kaulushaikara, kehrääjä, harmaapäätikka, palokärki, kuikka, kaakkuri, käki, haahka, mustarastas, kurki, kiuru, korppi, kuhankeittäjä, kuovi, kuukkeli, kyyhky, käpytikka, laulurastas, lehtokurppa, lokit, töyhtöhyyppä, pääskyset, närhi, peippo, pajulintu, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, satakieli, taivaanvuohi, talitiainen, teeri, telkkä, koskelo, viirupöllö ja viitakerttunen.

”Metsä hiljenee ja lähes pysähtyy, kun viirupöllö huhuilee kevättalvella sekä poikasille ruokaa tuodessa.” Kuva: Mikko Siikavesi

Eniten mainintoja näistä saivat kuikka, mustarastas ja käki.

Lintujen laulu rauhoittaa ja rentouttaa minut parhaiten. Rakastan terassilla istumista korituolissa kuunnellen lintujen laulua. Tai metsässä kuljeskelua kiikarit kaulassa. Voiko kauniimpaa ääntä ollakkaan kun punarinnan heleä liverrys, teerien soidin pulputus, lehtokurpan iltalento kurnutuksineen tai kuikan huuto kesäillassa?
Titta Pesonen

Illalla kun istuu laiturilla, on tyyntä ja mitään muita ääniä ei kuulu. Kuikka huutelee tyynellä järvellä, se tuntuu kuin ei olisi mitään muuta koko maailmassa, sielu lepää.
Tuija Ruokolainen

Mustarastaan laulu tyynessä kesäillassa. Se on niin pakahduttavan kaunista. Mieli tyyntyy heti ja pulssi laskee.
Katja Koli

Jokaisella linnulla on oma sointunsa ja niihin keskittyminen rauhoittaa ja tyhjentää aivot stressistä.
Maria Lappalainen

Erilaiset veden äänet saivat myös paljon mainintoja. Aaltojen ja laineiden liplatukset kohosivatkin kyselyssä toiseksi yli 130 äänellä. Monet kertoivat veden tasaisen kohinan olevan meditatiivista ja vangitsevaa.

”Jo ajatus aalloista rantakalliota vasten saa hyvän mielen.” Kuva: Hanna Kyläkangas-Reijonen

Rannalla aallokon tasaista kohinaa kuunnellessa ja ulapalle katsoessa vaivun täysin meditatiiviseen olotilaan, voin jopa nukahtaa.
Ulla Alanen

Aallot ovat ikiaikaisia. Merestä on elämä syntynyt. Luulen, että ihmisiin on sisäänrakennettu aaltojen ääni, onhan vesi keskeinen elementti sekä meidän itsemme että luonnon elämässä.
Tuula Lavikka

Vesi yleensäkin on sellainen rauhoittava tekijä kun istuu laiturilla tai veneessä laittaa silmät kiinni ja kuuntelee laineenliplatusta siinä kyllä rentoutuu täysin.
Anne Kallovaara

Laineiden liplatus järven rannalla on todella rauhoittava, meditatiivinen äänimaisema jota ei koskaan kyllästy kuuntelemaan eikä katselemaan.
Julia Jänis

Veden ääni on minusta rentouttavaa, johtuneeko siitä että ihminenkin on joskus elänyt vedessä ammoisina aikoina. Kohdussakin olen kellunut monta kuukautta ennen syntymääni.
Ulla Ruohonen

Rauhallisten laineiden uppoaminen rantahiekkaan. Rauhallinen, leppoisa, muistuttaa ikuisuudelta, koska ei ole alkua, eikä loppua.
Teemu Tuiskuvaara

”Järven aaltojen ääni on rauhoittava ja rentouttava.” Kuva: Raija Seppänen

Muitakin veteen liittyviä ääniä tuli kyselyssämme runsaasti esiin. Puron solina, kosken kohina ja yleensä veden liikkeeseen liittyvät äänet saivat useita mainintoja. Veden koetaan huuhtovan murheita, maadoittavan juuri siihen hetkeen, rentouttavan ja lievittävän stressiä. Vahva kokemus luonnossa voi myös olla käänteentekevä omille tunteille.

”Kosken pauhu vie paikkaan, jossa olen aina tuntenut itseni onnelliseksi.” Kuva: Päivi Kettunen

Virtaavan veden katselu ja siihen liittyvä solina rentouttaa minua. Vesi on elämän perusedellytys, joten voisiko olla, että ihminen kokee olonsa rentoutuneeksi, kun lähellä on yksi elämän perusedellytyksistä.
Niina Himanka

Viime kesä oli minulle tosi raskas, en saanut haluamaani opiskelupaikkaa vaan se jäi aivan hintsun päähän. Töissä oli ankeaa olla ja muutenkin mieli matalalla. Lähdimme puolisoni kanssa lähes viikoksi Itä-Lappiin Nuorttijoelle, en itse kalasta mutta rentouduin luonnossa sillä aikaa, kun hän kalasti. Ylitimme jokivarren retkeilyreittiä kävellessämme pienen puron, jonka lumoavaa solinaa jäin kuuntelemaan. Tuntui kuin olisin syntynyt uudestaan juuri sen puron äärellä. Palasin vielä paluumatkalla purolle ja katsoin kun kirkas vesi virtasi ja solina kuului. Sen reissun jälkeen kaikki oli taas hyvin.
Katariina Simula

Kolmanneksi rentouttavammaksi luonnonääneksi nousi myös veteen liittyvä ääni, nimittäin vesisade. Se sai yli 90 ääntä. Perusteluissa sateen tasaista ropinaa verrattiin rauhoittavaan ASMR-ääneen. Ja jos vettä ei sada, ropinaa voi kuunnella myös kuulokkeilla tallenteelta. Se ajaa melkein saman asian ja rentouttaa mukavasti.

”Sadetta on tunnelmallista ja rauhoittavaa kuunnella sisällä lämpimässä mökissä. Saa nukahtamaan.” Kuva: Mia Huolman

Ropina rauhoittaa ja rentouttaa, ankkuroi hetkeen. Olit sisällä tai ulkona kuulet äänen. Pisarat tulevat kuin tulevat, sitä ei voi hallita.
Minna Harjunen

Ehdottomasti sateen ropina! Äänen rentouttavan vaikutuksen taustalla on oltava jokin alkukantainen vaisto, muuten en oikein osaa tätä perustella. Toki tasainen ropina/kohina on myös ASMR-ääni, mutta vesi kaiken elämän edellytyksenä on se juttu: vettä sataa, elämä jatkuu!
Jaana Saksman

Kevyeen sateen ropinaan on hyvä nukahtaa oli sitten kesämökillä tai ihan vaan kotona kuulokkeet korvilla. Silloin voi laittaa netistä sateen ääntä taustalle. Kuuntelen itse hyvin usein sateen ropinaa kuulokkeista ottaessani päiväunia tai kun yritän rentoutua.
Teemu Jussila

Nuotion pauke ja tulen ritinä, tuulen humina sekä vaikkapa haavan havina ovat myös monelle meistä oivallisia rentoutumisen lähteitä.

On todella rentouttavaa, kun nuotio paukahtelee ja kohisee. Pistän silmät kiinni ja annan ajatusten lentää. Enkä varmasti ole ainoa kuka nauttii tästä äänestä. Onkohan tämä geeneihimme kirjoitettu?
Mari Rantalainen

Metsässä sielu lepää. Sieltä saan voimaa ja lohdutusta. Metsän humina on lempeää musiikkia korvilleni.
Liisa Rauhala

Haavan lehtien havina liittyy lomaan rakkaalla mökillämme ja niihin ihaniin aamuihin, jolloin otan nokoset haapojen ja koivujen alla olevassa riippumatossa. Aurinko paistaa pehmeästi, pienet linnut laulavat äänekkäästi ja tuulen herättämät pienet aallot houkuttelevat laiskan nukkujan herätysuinnille.
Natalia Musakka

Jos linnun laulu ja liverrys ovat monelle se rentouttavin ääni luonnossa, ovat sitä myös pienemmät lentävät äänien päästäjät. Monet kuuntelevat mielellään erilaisten hyönteisten, kuten hyttysten, kimalaisten, kärpästen, heinäsirkkojen – ja totta tosiaan, turilaiden – pörinää.

Hyttysen ininä, parasta ikinä.
Kaarina Salo

Taivaanvuohen ja turilaan lennon olen kuullut vain harvoin ja silloin on ollut tyyni ja lämmin kesäpäivä.
Kirsi Huhtanen

Moneen luontoääneen liittyy kaipaus tai ajatus siitä, että olisinpa muualla tai olisipa enemmän aikaa mennä luontoon. Hyönteisten pörinä on ääni, jonka kuulee vain, kun äänten aiheuttajat ovat lähellä. Äänen läheisyys tuo perusteellisimman tunteen rentoudesta ja kiireettömyydestä. Äänen vaikutuksen huomaa jo kevään ensimmäisistä kimalaisista, jotka pöristelevät parvekkeen kukkaruukuille.
Heli Vainio

Monissa perusteluissa luonnonäänet kuljettivat kuulijansa syvälle muistoihin. Tuulessa haviseva haavikko toi mieleen mummolan ja rantakiviin lyövät lempeät laineet kuljettivat vaivattomasti paikasta kuin paikasta tuttuun mökkirantaan, tuttuun tunteeseen.

Erilaiset äänet kuvastavat hyvin myös erilaisia mielialoja, jolloin rentouttavin äänikin vaihtelee mielen mukaan.

Virtaava vesi ja aallot tyynnyttävät poukkoilevan mielen. Ukkonen ja rankkasade laannuttaa kiukun.
Kuikkaperheen jutustelu täyttää mielen kiitollisuudella. Mustarastaan huilu avaa mielen odottamaan sitä vihreiden sävyjen moninaisuutta. Mitkään luonnon äänet eivät ole merkityksettömiä, joskus vaan ei ole mahdollisuutta ottaa niitä vastaan, antaa niiden tehdä tehtäväänsä. Joskus parasta on täydellinen hiljaisuus.
Kariina Lehtonen

Kuva: Kariina Lehtonen

linnun laululuonnon hyvinivointivaikutuksetluonnonäänetluonto ja terveysmetsän huminaRentouttavin luonnonäänituuliveden äänet

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.