Keskisessä Espoossa, Järvenperässä sijaitsevassa Träskändan puistossa yhdistyvät merkittävät luontoarvot, kulttuurihistoriallisesti tärkeä alue ja erinomaiset ulkoilureitit.

Puistossa kasvaa mielikuvitusta kutkuttavia vanhoja jalopuita, jotka ovat alueelle tunnusomaisimpia luontoelementtejä. Komea päärakennus, alueen reunoilla sijaitsevat muut vaikuttavat rakennelmat ja näyttävät puusillat edustavat historiallisia maisemaelementtejä. Alueen läpi kulkee Träskändan kierros, jonka varrella näkee puiston ja metsän parhaat palat.

Jaloja lehtipuita ja valloittavia kääpiä

Träskändan luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1961 ja se on Espoon vanhimpia suojelualueita. Suojelualueen laajuus on 31 hehtaaria, josta huomattava osuus on kartanopuistoa. Suurempi osuus suojelualueesta on pääosin varttunutta, kuusivaltaista sekametsää, jossa myös vanhojen lehtipuiden osuus on hyvinkin suuri. Kartanopuiston alueella tavataan kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuita. Puistossa kasvaa myös istutettuja sembramäntyjä ja siperianpihtoja. Ulkoiluteiden varsilla on monin paikoin nimikilpiä, joissa kerrotaan mikä puu vieressä kasvaa.

Kvarnbyånin rannalla.

Träskändan kuusikoissa, lehdoissa, suurissa puissa ja alueen halki virtaavassa Kvarnbyånissa viihtyy merkittävä määrä huomionarvoisia eliölajeja, joista näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat linnut. Kolopesijöitä on lahopuiden takia runsaasti, koskikara sukeltelee usein talvisin joessa ja nokkavarpunen esittäytyy havainnoijalle silloin tällöin. Pähkinänakkelikin kiipeilee vanhoissa tammissa ajoittain. Kaikkiaan pesimälajistossa on noin 30 lintulajia. Niin ikään lepakoille alue on tärkeä sekä lepopaikkojen että maastonsa ansiosta. Myös useille hyönteisille puiston alue on huomattava. Alueella on havaittu monia uhanalaisia kovakuoriaisia, esimerkiksi aarniseppä.

Träskändan luonnonsuojelualue on kääpäpaikkana tärkeä.

Sienien havainnoijille Träskända on hienoa aluetta, kääpien ollessa erityisen merkittävässä roolissa. Kääpiä onkin löydetty sieltä noin 30 lajia, joukossa mm. koppelokääpä. Kokoluokassaan Träskända on pääkaupunkiseudun arvokkaimpia kääpäalueita.

Träskändan puiston sieniä.

Yksittäisistä puista pitää mainita kaksi. Träskändan tammi joen ja sillan lähellä on puiston tunnetuin yksittäinen puu. Noin 5,5 metrin ympärysmitallaan se on Espoon paksuin yksirunkoinen puu. Tammen arvellaan olevan yli 300-vuotias. Keskellä metsää ulkoilutien varrella kasvaa yksi Suomen korkeimmista metsälehmuksista. Arviolta 200-vuotiaan puun korkeus on yli 32 metriä.

Puistossa näkyy Engelin ja Karamzinin kädenjälki

Träskändan kartanopuisto lähiympäristöineen kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja se on huomattavimpia historiallisia puistoympäristöjä Suomessa. Valkoinen, juuri kunnostettu päärakennus on 1920-luvulta. Carl Ludwig Engelin suunnittelema uusgoottilainen viljamakasiini vuodelta 1820 alueen luoteiskulmassa on toiminut aikoinaan muun muassa sikalana ja ruumishuoneena.

Huvimaja pähkinäpensaiden katveessa.

Träskändan huvimaja, joka sijaitsee alueen itäreunan tuntumassa, on rakennettu 1820-luvulla. Alueen laaja puisto istutettiin 1830-luvulla. Puistoa laajennettiin huomattavasti 1840–1890-luvuilla Aurora Karamzinin omistajakaudella. Tuolloin alueelle muokattiin maisemapuisto. Päärakennuksessa toimi kunnalliskoti ja vanhainkoti vuoteen 2005 saakka. Keltainen vanhainkodin lisärakennus rakennettiin 1950-luvulla.

suuri puu ja polku

Träskändän kartanomaiden maisemia.

Träskändan alue on jokaisena vuodenaikana käymisen arvoinen, mutta etenkin toukokuussa vaahteroiden kukinta-aikaan ja syksyllä ruska-aikaan puisto on edukseen. Ja ehkä syksy on se kaikista paras aika vierailla siellä.

 

Espoojalopuutlähiretkivinkitpääkaupunkiseudun retkivinkitretkeilyRetkivinkkisyysretki

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.