Syyskuun alkupuolella ruska on Kuusamossa vasta aluillaan ja vain pieni osa puiden lehdistä saanut keltaista väriä. Sää on kolea, vaikka syysaurinko ajoittain onnistuukin lämmittämään. Matkaamme Kuusamosta kohti Oulangan kansallispuistoa ja Suomen suosituinta retkeilyreittiä, Karhunkierrosta.

Aikaa tällä reissulla riittää vain Pienen Karhunkierroksen kiertämiseen, mutta toivomme sen antavan hyvän kuvan Kuusamon luonnosta. Suhtaudumme retkeen epäilevästi, mutta odottavaisin mielin: mitä sellaista Oulangalla on tarjota, että se vetää niin monia tallaamaan Karhunkierrosta? Ja toisaalta, joutuuko polulla kävelemään jonossa muiden retkeilijöiden kanssa?

Pienellä Karhunkierroksella on mittaa 12 kilometriä. Ympyräreitin aloituspiste sijaitsee Myllykoskella, jossa pääsee näkemään heti aluksi joitakin reitin hienoimmista maisemista. Myllykosken kuohunta kuuluu kauas parkkialueelle saakka, ja perille saavuttuamme pääsemme ihailemaan vanhaa myllyä sekä Kitkajoen koskien valtoimenaan juoksevaa vesimassaa. Koskikarakin kalastelee myllyn läheisyydessä.

Pieni Karhunkierros alkaa Myllykoskelta.

Juuman myllyosuuskunta rakennutti Myllykosken myllyrakennuksen 1926, ja se toimi viljamyllynä vuosina 1947-48. Nykyisin vanha mylly palvelee retkeilijöitä päivätupana. Tuopaan kannattaakin kurkistaa aistiakseen menneiden vuosikymmenten tunnelmaa, vaikkei pysähtyisikään tauolle.

Kitkajoen maisemaa.

Päätämme lähteä kiertämään reittiä vastapäivään, jonka toteamme hyväksi ratkaisuksi myöhemmin. Suurin osa muista kulkijoista tulee vastaan, ja vain muutaman kerran ohitamme samaan suuntaan kulkevia retkeilijöitä. Myllykoskelta vastapäivään kävellessä reitti seuraa yli puolet matkasta Kitkajoen rantoja aina Harrisuvantoon saakka. Jo pelkästään tämän pätkän takia kannattaa matkustaa Kuusamoon: maisemat Kitkajoelle ovat henkeäsalpaavan upeita.

Reitillä on jonkin verran nousuja ja laskuja, usein kuitenkin portaita pitkin.

Reitti kulkee suuren osan matkaa ylhäällä joen vieren jyrkänteellä, josta on upeat näkymät alhaalla kanjonissa virtaavalle joelle. Tälle matkalle osuvat esimerkiksi lähes kilometrin mittainen vauhdilla virtaava Aallokkokoski sekä Kitkajoen vaikuttavin putous Jyrävä, joka syöksee yhdeksän metrin korkeudesta valtavat vesimassat alas jokeen. Pysähdymme ottamaan kuvia tuon tuosta ja välillä laskeudumme myös lähemmäs kosken kuohuja. Pian huomaammekin, että olemme saaneet noin kilometrin matkaan kulumaan lähes tunnin.

Kalliosaari on kestänyt Kitkajoen kuohuissa kymmeniä tuhansia vuosia.

Kiristämme hieman tahtia ja ohitamme joen varrella olevan, autiotupana toimivan Siilastuvan sekä keskellä koskea nököttävän Kalliosaaren. Saapuessamme Harrisuvannon riippusillalle joen kuohuna rauhoittuu ja tuntuu, että samalla koko reitin tunnelma muuttuu. Pysähdymme Harrisuvannon laavulla syömään eväitä, ja taukopaikalla saa pilkahduksia Karhunkierroksen suosiosta. Syksyisenä arkipäivänä laavulla istuu tusinan verran ihmisiä, ja porukkaa kävelee ohi jatkuvasti. Polulla kulkiessa muut retkeilijät tuntuvat katoavan maastoon. Laavulla on kuitenkin muista retkeilijöistä huolimatta tai heidän ansiostaan leppoisa tunnelma, ja mukavan evästauon jälkeen jatkamme matkaa kohti Kallioporttia.

Pienellä Karhunkierroksella pääsee nauttimaan upeista maisemista, ensin Kitkajoen jyrkkää laitaa kulkiessa ja myöhemmin Kallioportille noustessa. Harrisuvannon laaksosta noustaan portaita pitkin yli sadan metrin matka näköalatasanteelle, mutta ylhäällä uurastus palkitaan. Sieltä avautuu hieno metsämaisema Kallioportin laaksoon, jota katselee mielellään sykkeen tasautumista odotellessa.

Näkymät Kallioportilta.

Loppumatka taittuu Kallioportilta pitkoksia ja polkuja pitkin ohi soistuneiden lampien kohti Pyöreälampea. Lammen kohdalla on viihtyisä nuotiopaikka, johon voi halutessaan pysähtyä vielä tauolle ennen viimeistä taivalta kohti Myllykoskea. Reitti on loppumetreille saakka kävelyn arvoinen: Myllykosken riippusillalta saa uuden näkökulman vanhaan myllyyn ja pääsee vielä hetkeksi ihailemaan kuohuvaa koskea yläilmoista.

Rennosta kävelytahdistamme huolimatta huomaamme Myllykoskelle saapuessamme, että olemme kulkeneet reitin reilusti alle arvioidun ajan. Paljon tallatun ja selkeästi merkatun polun ansiosta sen kulkee halutessaan alle neljän tunnin, mutta maisemia ihaillessa ja evästaukoja pitäessä matkaan voi ja kannattaakin käyttää koko päivä.

Retken jälkeen olimme ehdottomasti sitä mieltä, että Karhunkierrokselle kannatti lähteä. Suomesta löytyy toki lukuisia muitakin hienoja retkeilyreittejä, mutta harva ympäristö tarjoaa reilun kymmenen kilometrin aikana niin monipuolisia ja hienoja maisemia kuohuvista koskista ja riippusilloista jylhiin laaksoihin ja suomaisemiin.

Pieni Karhunkierros tarjoaa erilaisia näkökulmia Kitkajoen maisemiin.

Pienelle Karhunkierrokselle kannattaa suunnata lomasesonkien ulkopuolella ja mielellään arkipäivänä välttääkseen suurimmat ruuhkat. Jos aikaa on useampi päivä, kannattaa harkita 82 kilometrin pituiselle Karhunkierrokselle lähtöä ­– niin vakuuttavan kokemuksen tämä päivämatka tarjosi.

Lue lisää Oulangan kansallispuistosta ja Pienestä Karhunkierroksesta.