Testaa tietosi haitallisista vieraslajikasveista
Monet haitallisista vieraslajikasveista, kuten vaikkapa komealupiini ja jättipalsami, ovat meille tuttuja muun muassa kaupunki-istutuksista ja tienvarsien kukkaloistosta.
Kasvi, eläin tai muu eliölaji luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi, kun sen on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.
Tällaisten lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen ovat kiellettyjä.
Kuinka hyvin sinä tunnistat haitallisia vieraslajikasveja? Testaa tietosi Vierasvisassamme.
Lue lisää vieraslajikasveista!
Testaa tietosi Vierasvisassa!
1. Tämä monivuotinen hernekasvi on on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826.
Alaskanlupiini
Teksasinlupiini
Komealupiini
Komealupiinista tehtiin Suomessa ensimmäinen karkulaishavainto jo 1800-luvun lopulla.
2. Tämä monivuotinen hernekasvi on Suomessa vielä melko harvinainen pohjoinen laji.
Alaskanlupiini
Suomessa ensimmäiset vakiintuneet karkulaishavainnot alaskanlupiinista tehtiin Luumäellä vuonna 1986.
Egyptinlupiini
Sisilianlupiini
3. Tämä monivuotinen asterikasvi on tuotu Koillis-Aasiasta Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan vuona 1980.
Buurivillakko
Lännenvillakko
Hamppuvillakko
Hamppuvillakko on saanut nimensä hampun lehtiä muistuttavista lehdistään.
4. Tämä monivuotinen ruusukasvi on tuotu Itä-Aasiasta Eurooppaan koristekasviksi vuonna 1796.
Punalehtiruusu
Kurtturuusu
Kurtturuusua kasvaa etenkin taajamissa ja haja-asutusalueilla. Erityisen haitallinen laji on merenrannoilla.
Gallianruusu
5. Tämä monivuotinen tatarkasvi on tuotu Itä-Aasiasta Eurooppaan koristekasviksi vuonna 1836 ja sitä on käytetty myös rehukasvina.
Japanintatar
Japanintatar voi kasvaa jopa kolme metriä korkeaksi.
Sahalinintatar
Konnantatar
6. Tämä monivuotinen piiskulaji on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan koristekasviksi 1600-luvulla.
Isopiisku
Korkeapiisku
Kanadanpiisku
Kanadanpiisku on näistä haitallisista vieraslajipiiskuista yleisin.
7. Tämä yksivuotinen palsamikasvi on tuotu Intiasta Himalajan vuoristosta Eurooppaan koristekasviksi 1800-luvulla.
Jättipalsami
Jättipalsami voi singota siemenensä jopa seitsemän metrin päähän lähiympäristöön.
Lännenpalsami
Rikkapalsami
8. Tämä kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi on tuotu Kaukasiasta koristekasviksi Eurooppaan vuonna 1817.
Persianjättiputki
Armenianjättiputki
Kaukasianjättiputki
Kaukasianjättiputki pärjää hyvin pohjoisissa oloissa ja se on levinnyt lähes koko maahan Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
9. Tämä monivuotinen vehkakasvi on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan koristekasviksi vuonna 1901.
Keltapuikelo
Keltamajavankaali
Suomessa ensimmäinen havainto luontoon levinneestä keltamajavankaalista tehtiin vuonna 2005.
Vehka
10. Tämä monivuotinen ruusukasvi on tuotu Pohjois-Amerikasta Euroopaan koristepensaaksi.
Keijuangervo
Norjanangervo
Valkopajuangervo
Esimerkiksi Espoossa Glimsinjoen rannalla valkopajuangervo on valloittanut luonnonsuojelualuetta.
