Mitä eliölajeja elää lähiluonnossa? Topi Linjama pyrki löytämään ja määrittämään vuoden aikana tuhat eliölajia. Kuinka haaste onnistui ja miten se muutti hänen luontosuhdettaan?
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Topi on joensuulainen freelance-toimittaja, musiikkitieteilijä ja sienenpoimija. Hänen suosikkisieniinsä kuuluu muiden muassa mustatorvisieni, jota Pohjois-Karjalassa löytyy rinteistä rehevistä sekametsistä.
Lapin perhoskesä oli huonoin kymmeneen vuoteen, vain lapinverkkoperhonen ja tunturipunatäplä esiintyivät tavallista runsaampina. Kimalaiset, muut mehiläiset ja kukkakärpäset olivat vähissä – kimalaiskoiraat saattoivat kuolla koleissa säissä, jolloin pesien kuningattaret jäävät ilman ruokaa.
Mesipistiäisten, perhosten ja kärpästen tärkeä työ on käynyt vaikeammaksi. Yhä useampi miettii, mitä pystyisi tekemään pölyttäjien hyväksi. Kysyimme asiaa asiantuntijoilta.
Tammi eli metsätammi on suuri ja näyttävä kuningaspuu. Sen suojissa elää paljon upeita lajeja. Moni Suomen tammista kasvaa yksittäin korkeiksi ja leveiksi maamerkeiksi.