Vaatekaupoissa kiertelystä on tullut monelle harrastus, ja harkitsemattomia heräteostoksia tehdään yhä enemmän. Tähän kuluttajia yllyttää niin sanottu pikamuoti. Se tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan.

Suomen Luonnon toimitus valitsi pikamuodin vuoden turhakkeeksi liki 500 ehdokkaan joukosta. Pikamuotia ehdotti muun muassa Riitta Lemberg Espoosta.

”Nykyään pikamuotikauppoihin ilmestyy lähes joka kuukausi uusi mallisto entisten neljän vuodenaikamalliston sijaan. Pikamuoti on yksi maapalloa eniten kuormittavista toimialoista”, Lemberg perustelee valintaansa.

Terminä pikamuoti eli fast fashion on peräisin jo 1990-luvun lopulta, jolloin vaatevalmistus alkoi siirtyä Aasian maihin. Niissä hinnan lisäksi kilpailuvalttina on nopea valmistus. Uusia mallistoja saadaan kauppoihin parin kuukauden välein, eikä tuotteita tehdä varastoon.

Vaateteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä. Pikamuotivaatetta saatetaan käyttää vain muutamia kertoja ennen sen päätymistä jätteeksi. Maapallolla joutuu joka sekunti kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä polttoon tai kaatopaikalle.

”Pikamuotituotteiden valmistusjärjestelmässä liikkuu valtava määrä materiaalia nopealla tahdilla. Tekstiilikuidun ja muodin valmistamisella on mittavat ympäristövaikutukset, jos katsotaan vaikkapa puuvillan kasvatusta, kuitukäsittelyjä ja tekstiilien värjäystekniikoita”, sanoo muodin tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.

Esimerkiksi puuvillapaidan valmistamiseen kuluu noin 2500 litraa vettä. Luonnonvarojen kulutuksen lisäksi vaatteiden valmistus ja jakelu aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä yli miljardi tonnia vuosittain, kun koko maapallon päästöt ovat yli 30 miljardia tonnia. Vaate­teollisuuden hiilijalanjäljen on laskettu olevan hieman suurempi kuin globaalin lento- ja laivaliikenteen yhteensä. Liikenne ja logistiikka liittyvät myös pikamuotiin.

”Tekstiilituotanto on pirstaloitunut ja prosessit ovat hajallaan eri puolella maapalloa, joten tuotteita kuljetetaan pitkiä matkoja. Nettishoppailu lisää logistista kuormaa, kun miljoonia tuotteita tilataan ja palautetaan”, Niinimäki sanoo.

Myymättä jääneet tuotteet päätyvät kaupoista energiajätteeksi ja polttoon.

Suomessa tuotetaan tekstiilijätettä yli 70 miljoonaa kiloa vuosittain eli noin 13 kiloa henkeä kohden. Tästä määrästä 80 prosenttia hyödynnetään energiajätteenä ja loput 20 prosenttia menee kaatopaikalle. Maailmanlaajuisesti valmistetuista vaatteista jopa 70 prosenttia päätyy polttoon ja kaatopaikoille.

Tekstiilien kierrätys on hankalaa, sillä ne on usein valmistettu sekoitekuiduista. Kuituja on vaikeaa ja kallista erotella toisistaan, ja vähäiset kierrätykseen saatavat tekstiilit päätyvät niin sanotuiksi down cycling -tuotteiksi, kuten erilaisiksi täytemateriaaleiksi. Uusia kierrätysprosesseja kuitenkin kehitetään koko ajan.

Vinkit kestäville vaatekaupoille

  • Siivoa vaatekaappisi ja hyödynnä sen sisältöä paremmin.
  • Huolla vaatteitasi.
  • Vaihda vaatteita kavereiden kanssa.
  • Shoppaile kirpputorilla.
  • Hyödynnä vaatelainaamoja.
  • Vie hyväkuntoiset vaatteet vaatekeräykseen.
  • Harkitse tarkkaan jokaista vaateostostasi.

Kuva: Istockphoto

Kulutan, siis olen

”Vaateteollisuudessa kulutetaan paljon energiaa ja resursseja, mutta lopulta itse tuote on lyhytikäinen ja päätyy nopeasti jätteeksi. Vaatteen elinkaaren soisi olevan nykyistä pidempi”, Niinimäki sanoo.

Keskivertovaate majailee vaatekaapissa noin kolme vuotta, josta se on aktiivisessa käytössä vain kaksi kuukautta.

”Jokaisen olisi helppo tuplata vaatteiden käyttöikä ja suosia tarvittaessa myös ompelimoita ja korjauspaveluja sekä vaatelainaamoja ja vaihtotapahtumia.”
Vaatetta ostetaan harvoin tarpeeseen.

”Shoppaamalla saatetaan täyttää jotakin emotionaalista tarvetta tai vaihtelun halua. Joillekin se on harrastus. Puhutaan metsästyksestä, fashion hunt, jolloin kuluttaja näkee vaivaa löytääkseen esimerkiksi tietyn värisävyn tai tietyn brändin tuotteita.”

Etenkin nuoret viettävät aikaansa ostoskeskuksissa, joissa ostoksia tuleekin tehtyä kuin huomaamatta.

Niinimäki pohtii, pitäisikö kuluttamista miettiä kaupunkisuunnittelussa: miten kaupunki rakentuu, missä ihmiset viettävät aikaansa ja mitä heidän oletetaan tekevän vapaa-ajallaan? Kauppakeskuksissa viesti on selvä: kuluta.

Vältä halpaa hintaa

Pikamuotiketjut tarjoavat asiakkailleen kuukausittain edullisia uutuuksia. Kuluttaja ei kuitenkaan pysty arvioimaan tuotteen laatua pelkän edullisen hinnan perusteella.

”Hinta ei aina kerro sitä, onko vaate hyvä vai huono. Mutta jostakin se kertoo. Halpuus voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jätevesiasiat tai muut ympäristöhuoltoon liittyvät tekijät on jätetty vähälle huomiolle. Näitä asioita kun ei hinnoitella osaksi tuotteen loppuhintaa. Siksi halpoja hintoja kannattaa vältellä.”

Laatua on vaikea arvioida vaatteen ostotilanteessa, mutta Niinimäki kehottaa tunnustelemaan materiaalia ja katsomaan ompelujälkeä. Usein totuus paljastuu ensimmäisen pesun jälkeen.

”Yritykset väittävät, että juuri tätä kuluttajat haluavat. Kuluttajat puolestaan sanovat, että on vaikea tehdä hyviä ostopäätöksiä, kun ympäristöystävällistä ja kestävää vaatetta on vaikea löytää ja tunnistaa valtavan tarjonnan joukosta. Hinta ja ulkonäkö ovat lopulta ratkaisevia tekijöitä.”

Professori Niinimäki osti viimeksi itselleen kengät.

”Ne tulivat tarpeeseen. Olen hirveän huono kuluttaja, sillä en pidä vaatekaupoissa käymisestä. Se on minulle yhtä tuskaa. En pysty tekemään nopeita päätöksiä, joten usein minun pitää nukkua yön yli ennen ostosta”, Niinimäki sanoo.

Vaatteet ovat ihmiselle tietenkin myös hyödyke, mutta nykyisen kaltainen kuluttaminen ja materiaalin haaskaaminen ei ole kestävää eikä järkevää.

”Tämä on ongelma myös yrityksille. Valtavat jätemäärät kertovat siitä, että koko systeemi on vinksallaan ja se pitäisi uudistaa. Vaatteita valmistetaan paljon, eivätkä kaikki päädy edes käyttöön vaan suoraan roskiin joko huonon laadun tai ylitarjonnan vuoksi. Se on jo aika sairas tilanne.”

Mikä on älyttömin vaateheräte­ostoksesi? Käy vastaamassa täällä!

pikamuotitekstiilijäteTurhaketurhake 2018vaateteollisuusVuoden turhake 2018