13/2024

Merisirri pärjää lumessa, jäässä, tuulessa, tuiskussa ja aaltojen iskiessä rantaan. Iso osa merisirrin kannasta talvehtii kaamoksen hämärässä ja pitkässä yössä arktisella alueella meren äärellä.

Tämä sirri on kävellyt parikymmentä metriä rannasta paikkaan, jossa maa melkein paljastuu, aallot ovat myrskyllä paiskanneet siihen rakkolevää, joka pilkistää lumen alta.

Merisirri pesii pääosin arktisella alueella vielä pohjoisempana kuin talvehtii. Sen pesimäalue kiertää maapallon ympäri ja sitä on arktisilla saarilla.

Suomen pesimäkanta lähinnä Enontekiön käsivarressa on 10-30 paria. Ne ovat osa Skandien vuoriston kantaa. Saaristomerellä Suomessa talvehtivien merisirrien määrä on kasvanut nelinumeroiseksi, noin 3000-6000 yksilöön. Ainakin osa kasvusta lienee lisääntyneen tarkkailun ansiota.

Nyt kuvaamani linnut ovat Varanginvuonolta viikon takaa, ylimmän kuvan lintu Båtsfjordin vuonolta. Nämä merisirrit saattavat olla kotoisin Huippuvuorilta ja eteläisimmillään Varangilla eli ne voivat olla Varangin tunturinummilla pesivää paikallista kantaa. Kuvissa merisirrit ovat varsin esillä lunta vasten. Kun sirrit veden laskiessa siirtyvät rakkoleville ja muille paljastuville rannoille, ne suojavärinsä ansiosta ”katoavat” maisemaan.

Aika hyiseltä näyttää merisirrien kokoontumispaikka nousuveden ollessa korkeimmillaan.

Kaikki maailman merisirrit ovat samaa kantaa, alalajeja ei tunneta.

Sopeutumalla ankariin olosuhteisiin ei tarvitse altistua niille vaaroille, joita pitkä muuttomatka tuottaa. Vihollisiakin on vähemmän arktisissa oloissa. Höyhenpuku suojaa. Vuorovesi avaa vuoroin rakkolevästöt ja muut rannat esiin ruokailupaikoiksi ja vuoroin peittää ne veden palatessa yli hieruan. Silloin merisirrit nousevat lumeen saakka rantaviivalle. Monet muut sirrilajit ovat valinneet pitkän muuttomatkan, isosirri niistä hurjimman.

Laskuvettä odottaessa  merisirriparvi voi ottaa kunnon torkut vaikka kuinka viileässä