50/2025

Ehkä voimakkaimmat tunnelmani harmaalokista ovat Pohjois-Norjasta Varanginvuonon ja -niemimaan muiden vuonojen kalasatamista ajalta, jolloin lukuisat pienet kalastaja-alukset toivat saaliinsa tolppien päällä merestä nouseviin puurakenteisiin kalatehtaisiin. Kun kalanperskeitä huuhdeltiin mereen, komeat harmaalokit olivat valmiina syöksymään vesiin ja siemaisemaan ne suihinsa. Harmaalokin kaklatus oli se päällimmäinen, välttämätön ääni, joka loio satamiin aivan oman ja aidon tunnelmansa. Eniten lokkeja on satamissa kevättalven kalastussesongilla.

Båtsjordin vanhaa satamaa helmikuun alussa.

Tässä helmikuisessa kuvassa harmaalokki hakee tilaisuutta napata jopa Båtsfjordin satama-altaan hylkeeltä kunnon saaliin. Harmaalokki on taitava lentäjä.

Hylje ei kuitenkaan anna yllättää, heilauttaa päätään taakse ja nielaisee makupalan tyytyväisenä kitaansa.

Kevätkesällä järvenselkien kivillä ja luodoilla pesivät harmaalokit ovat myös komeita ilmestyksiä. Pesäkuva on Hauhon Pienen Roineveden saaresta. Harmaalokki on paikkauskollinen pesimäpaikalleen, tällä pienellä karilla pesintä toistuu vuodesta toiseen. Liian usein unohtuu kuitenkin veneilijöiltä, että luodoille ei tule lainkaan nousta pesimäaikaan.

Runsas vuosisata sitten harmaalokit pesivät vain Lounais-Suomessa. Sieltä ne levisivät lähes koko maahan erityisesti reittivesille ja myös suurille lampareisille soille sekä Lapissa suurien jokien varsille. Leviämistä edisti mm. lokkeihin kohdistuneen vainon väheneminen.

Reittivesien harmaalokit saattavat käydä kalassa pikkujokien matalissa virtapaikoissa

Pohjois-Norjan Hornøyalla Vardøn edustalla pikkukajavat ja kiislat pesivät jyrkänteiden hyllyillä, lunnit pääosin turvemaassa rinteillä, mutta harmaalokit rinteitten alla tai läheisellä saarella suurina yhdyskuntina tai yksittäin parein.

Harmaalokkeja keikkuu juuri nytkin harvakseltaan etelän jäättömillä järvenselillä sekä Itämeren alueella ja satamissa varsin yleisesti. Maailman vesillä lentää noin 100 lokkilajia.

Jäämeri, Itämeri, Atlantti, harmaalokki