27/2026

Haarahaukka esiintyi blogissa 21/2026 ahman yhteydessä. Paikka, jossa haarahaukan nimittäin voi löytää toukokuussa ja usein myös elokuussa, onkin ehkä hieman yllättävästi petonisäkkäitten kuvauskojun maisema.

Haarahaukka on taitava ”kaappari”. Se ilmestyy kuin tyhjästä, syöksyy voimakkain koukkauksin aivan maan pintaan ja nappaa täydestä vauhdista kynsillään kalanpalasen matkaansa. Se voi napata saaliin myös muilta linnuilta.

Yksi erikoinen piirre on se, että haarahaukka usein myös syö saaliinsa lennossa taipuisaa kaulaansa ja jalkojaan kääntäen niin, että ylettää repäistä palan kerrallaan kynsistään saaliistaan.

Miksi näin? Luulen, että muut saalista kärttävät eivät silloin ehdi ahdistelemaan haarahaukkaa. Haaskan läheisyydessää on tyypillisesti muitakin nälkäisiä.

Maailmalla haarahaukka vierailee myös kaupungeissa, kaatopaikoilla tai vaikkapa heinäsirkkavaelluksen matkassa.

Haarahaukka väistää ketterästi korpin

Haarahaukka on aika isokokoinen näyttävä lintu, olemukseltaan jopa hieman pienen kotkan oloinen. Se on varsin pitkäsiipinen ja pitkäpyrstöinen, ja siksi kuitenkin aika siron tuntuinen lentokuvaltaan. Haarahaukka on nokkela käänteissään. Se vaihtaa äkkikäännöksin suuntaa, siinä tempussa vankka pyrstö on tärkeä. Moni jää kömpelöksi haarahaukan rinnalla.

Haarahaukan höyhenpuku on kaunis, hillityn ilmeikäs

Haarahaukan maailman levinneisyys kattaa laajasti Euroopan, Aasian ja Australian sekä Afrikan. Näin laaja esiintymisalue merkitsee, että haarahaukalla on useita alalajeja. Isohaarahaukka erottuu haarahaukasta pyrstön syvemmän loven ja siipien voimakkaamman vaalean laikun avulla.

Suomen petolintukannassa haarahaukka runsaampana kuin se nyt on olisi tosi hieno lisä. Nyt sitä voi kuvata äärimmäisen harvalukuiseksi, ehkäpä 10–25 pesivää paria ja lisäksi muutto- ja kesäaikaisia kiertelijöitä.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!