Jyppyrän talvireitti Hetassa on lyhyt, mutta ei lainkaan vähäinen. Tunturi-Lapin luontokeskuksen katon alta alkava, vajaa pari kilometriä pitkä edestakainen reitti johdattaa Jyppyrävaaran laen lisäksi myös muun muassa alueen historiaan. Paras palkinto avautuu kuitenkin laen kupeesta löytyvältä kodalta.

Näköalakota ei lupaa liikoja, vaan on nimensä veroinen: edessä avautuu näkymä Ounasjärvelle ja sen takana jylhänä kumpuilevaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon.

Tunturinäkymistä pääsee nauttimaan liki 400 metriä merenpintaa ja yli 100 metriä alla jääkannen alla kevättä odottavaa Ounasjärveä korkeammalta, luontokeskukseenkin korkeuseroa on 90 metriä. Vastarannalla kohoava Pyhäkero on omassa sarjassaan, sen paljaspäinen laki kohoaa 711 metrin korkeuteen.

Kallioiden ja männikön takana hiihtohissi kuljettaa Hetan Hiihtomaassa laskettelijoita ylös huipulle, mutta retkimielellä liikkeellä oleva kapuaa ylös merkittyä reittiä pitkin. Reitti ei voisi juuri selkeämpi olla, Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihapiirissä viitta opastaa ylös matalien mäntyjen lomassa mutkittelevalle polulle.

Alun jäinen polku on odotettua helpompi kulkea, mutta kunnolliset jalkineet ovat etenkin jyrkimmissä kohdissa tarpeen. Muutama kulkija on liikkeellä lumikengillä, lisäkantavuus ei kovaksi tamppaantuneella polulla ole tarpeen, mutta lisäpitoa ne antavat. Lumikenkiä voi vuokrata luontokeskuksesta.

Reitin varrella on alueen luonnosta ja historiasta kertovia kylttejä. Yksi kertoo Jyppyrän seitakivestä, minkä Hetan aiemman, myöhemmin Lapin sodassa palaneen kirkon rakentajat tarinan mukaan vierittivät alas Ounasjärveen.

Toinen pyhäpaikka, vastarannan Pyhäkero, on seisonut paikallaan jo pari miljardia vuotta, eikä sitä ihmisvoimin ole saatu tuhottua. Tosin täpärällä se on ollut, kun tunturiin suunniteltiin laskettelukeskusta 1980-luvulla ja uudelleen vielä myöhemminkin. Nykyisin Pyhäkerolle voi hiihdellä omia uria tai valmista latua, jota riittää aina tunturiketjun eteläpäähän, Pallakselle saakka, ja pidemmällekin.

Jyppyrän näköalakodan tulisijassa omat eväät saa nuotion loimuun lämpenemään; vesipaikkaa laella ei ole, joten jos mielii keittää nokipannukahvit, on vesi tuotava mukana tai kauhottava lunta sulamaan. Kahvipannun ja vesiastian voi lainata myös luontokeskuksesta – mainiota palvelua!

Vuovjjuš – Kulkijat -näyttelyssä esitellään paimentolaissaamelaisuutta luonnon vuodenkierron näkökulmasta. Tunturi-Lapin luontokeskus, Enontekiö.

Kodan puiset lepotuolit jäävät tällä kertaa testaamatta, mutta eiköhän siihen vielä tule mahdollisuus, sillä kesäaikaan maisema on varmasti myös upea keskiyön aurinkoineen. Tällä kertaa kutsuvat luontokeskuksen näyttelyt ja kahvilan antimet.

Lisätietoja:
Jyppyrän talvipolku
Tunturi-Lapin luontokeskus