Pääkuva: Anna Tuominen

Teemme juttua hyytelösammaleläimestä ja keräämme lukijoiden havaintoja. Ilmoita omasi tämän jutun lopussa!

Tiedot tämän vieraslajin nykyisestä levinneisyydestä Suomessa ovat osin epävarmat, sillä osa ilmoitetuista havainnoista saattaa olla väärin tunnistettuja. Sen vuoksi pyydämmekin kaikista havainnoista valokuvat.

Viemme havainnot kyselyn loputtua Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan.

Keräämme havaintoja 20. syyskuuta asti!

Mistä tunnistaa hyytelösammaleläimen?

Hyytelösammaleläin

Pectinatella magnifica

Tuntomerkit: Läpikuultava hyytelöinen möhkäle, jonka pinnalla erottuu tähtimäinen kuvio. Voi kasvaa halkaisijaltaan jopa puolimetriseksi. Kun vesi viilenee kesän jälkeen, pinnan kuviointi haalistuu ja hyytelö alkaa hajota palasiksi.

Elintavat, ravinto: Elää vedessä kiinnittyneenä johonkin alustaan, kuten laituriin tai vesikasviin. Yksilö monistaa itseään ja kasvattaa ulospäin laajenevan yhdyskunnan, jonka sisus koostuu proteiinipitoisesta hyytelöstä. Suodattaa ravinnokseen vedestä kasviplanktonia.

Lisääntyminen: Yhdyskunta tuottaa loppukesällä pinnalleen pieniä, pyöreitä lepomuotoja eli statoplasteja, jotka talvehtivat. Statoplastista kuoriutuu seuraavana kesänä toukka, joka kiinnittyy sopivaan alustaan ja alkaa monistaa itseään. Näin kehittyy uusi yhdyskunta.

Levinneisyys ja runsaus: Elää etenkin matalissa ja lämpimissä rantavesissä. Tavattu ensin Saimaan kanavasta vuonna 2006. Nykyisin sitä tavataan erityisesti Vuoksen vesistössä Joensuuhun ja Iisalmeen asti sekä Kokemäenjoen vesistössä Porin edustalta Längelmävedelle ja Vanajavedelle asti. Uusimmat havainnot ovat Lohjanjärvestä. Laji on alun perin kotoisin Mississippin valuma-alueelta Yhdysvalloista.

Tiesitkö? Hyytelösammaleläin ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta siitä tarttuu käsiin kalaisa haju.

Tämä yhdyskunta on kasvanut noin jalkapallon kokoiseksi. Kuva: Anna Tuominen


Pieni yhdyskunta on alkanut kehittyä vesikasvin varren ympärille. Kuva: Anna Tuominen

Älä sekoita näihin

Hyytelösammaleläimen voi sekoittaa muihin sammaleläinlajeihin, kuten kotimaiseen kulkusammaleläimeen sekä vesiperhosen munarykelmään.

Vesiperhosen munarykelmä muistuttaa pientä hyytelösammaleläintä. Hyytelö ympäröi vesiperhosen munia. Kuva: Ryan Hodnett / Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)


Suomessa elää myös muita sammaleläimiä, kuten kuvan kulkusammaleläin. Kotimaiset lajit eivät kasva yhtä suuriksi kuin hyytelösammaleläin. Kuva: Lamiot / Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)

Mitä pitää tehdä, kun löytää hyytelösammaleläimen?

  • Nappaa valokuva ja ilmoita havainnostasi tähän kyselyyn tai myöhemmin osoitteeseen vieraslajit.fi.
  • Nosta yhdyskunta pois vedestä ja hävitä se esimerkiksi hautaamalla maakuoppaan.
  • Tarkista ja puhdista varusteesi (uimavaatteet, kalastusvälineet, kajakki, kumisaappaat jne.) ennen kuin siirrät niitä toiseen vesistöön.

Arvomme kaikkien valokuvallisen havainnon lähettäneiden kesken Jouni Laaksosen teoksen Päiväretkeilijän Suomi – Ahvenanmaalta Nurmekseen (Docendo 2026).