Kylmiin vesiin sopeutuneet äyriäiset ovat muutoksen edessä, kun ilmastonmuutos muuttaa pohjoisia vesiämme kiihtyvällä vauhdilla. Tuntureiden ja muiden pohjoisten alueiden vesissä esiintyvät äyriäiset asuttavat syrjäisiä ja ankaria vesielinympäristöjä, joiden äärelle ei monen retkeilijän tai tutkijan tie vie. Kuinka laajalla alueella enää esiintyy kylmää vettä tarvitsevia lajeja?

Paljakkakilpiäinen viihtyy kylmävetisissä tunturilammissa. Kuva: Hanna-Kaisa Lakka

Havainnot ovat tärkeitä, koska ilmastonmuutos asettaa uusia rajoja sille, missä arktiset lajit voivat enää selviytyä hengissä. Tutkijat kaipaavat tietoja äyriäisistä, joita retkeilijä voi kohdata täyttäessään kuksaa kalattomasta lammesta, tai jonka kalastaja voi löytää kalan vatsasta onnistuneen kalaretken päätteeksi.

Havaintojasi käytetään ilmastonmuutos- ja biodiversiteettitutkimuksessa. Kaikki havainnot ovat arvokkaita!

Näin tunnistat etsityt äyriäiset

Tutkijat kaipaavat havaintoja kolmesta lajista, jotka kaikki elävät tuntureiden kirkkaissa ja kylmissä vesissä. Suomessa esiintyy kaksi lehtijalkaislajia: pohjanlehtijalkainen (Branchinecta paludosa) ja Polyartemia forcipata, jolla ei vielä ole suomenkielistä nimeä. Maassamme elää lisäksi yksi kilpikidusjalkainen, paljakkakilpiäinen (Lepidurus arcticus).

Parin sentin mittainen pohjanlehtijalkainen on sulavaliikkeinen uimari. Vasemmalla naaras, oikealla koiras. Kuva: Hanna-Kaisa Lakka

Paljakkakilpiäinen on alle neljän sentin kokoinen ja väriltään ruskeanmarmorikuvioinen. Se on pohjalla elävä äyriäinen. Lajin jalkoja peittää isokokoinen selkäkilpi, jossa myös sen munuaisen muotoiset silmät sijaitsevat. Selkäkilven alta alkaa taipuisa ja ohut takaruumis, joka päättyy kahteen pitkään sukaseen.

Molemmat lehtijalkaiset ovat läpikuultavia, mutta aktiivisina uimareina ne on helppo havaita uiskentelemassa pinnan tuntumassa pienissä lammissa ja kalattomissa järvissä. Lajien koiraat voi tunnistaa lonkeromaisesta rakenteesta eläimen päässä, jolla ne kiinnittyvät naaraaseen lisääntymisaikaan.

Pohjanlehtijalkainen on noin kahden sentin kokoinen ja sulavaliikkeinen uimari. Sen eturuumis, johon jalat kiinnittyvät, on paksu, mutta takaruumis on häntämäisen ohut. Tämän harvinaisen lajin voi löytää Lapin tunturivesistä.

Polyartemia forcipata -lehtijalkainen odottaa vielä suomenkielisen nimen saamista. Vasemmalla naaras, oikealla koiras. Kuva: Hanna-Kaisa Lakka

Polyartemia forcipata on pötkylämäinen ja rakenteeltaan töpäkkä. Se on Suomen pienin lehtijalkainen, kooltaan alle puolitoista senttiä. Loppukesästä voi nähdä läpikuultavien, elegantisti uivien tikkumaisten pötkylöiden parven, jolloin lajin koiraat ovat lonkeroillaan kiinnittyneet naaraisiin. Vaikka äyriäinen on pieni, paritteluaikaan koiras ja naaras muodostavat yhdessä varsin näkyvän muodostelman. Toisinaan useita koiraita on kiinnittynyt samaan naaraaseen, jolloin äyriäisrykelmä näyttää vedessä liikkuvalta pieneltä viuhkalta.