Tutkijat selvittävät kansalaistieteen avulla punaruskeisiin ja harmaisiin lehtopöllöihin kohdistuvaa saalistusta. Sinäkin voit auttaa!

Lehtopöllö on Etelä- ja Keski-Suomen pesimälintu, joka pesii harvalukuisena kulttuurimaisemissa. Asuttu lehtopöllöreviiri paljastuu huhuilevan pöllön perusteella (kuuntele ääni).

Huhuilua kuuluu laiskemmin, kun ravintotilanne on heikko. Tänä keväänä pihaamme kantautui lehtopöllön ääni vain yhtenä maaliskuisena iltana. Metsään viemämme pönttökin on pysynyt asumattomana vuodesta toiseen. Viimeisin hyvä pesimävuosi lehtopöllöillä taisi olla vuonna 2008, joten Suomen lehtopöllöt kaipaisivat kiireesti hyvää myyrä- ja pesimävuotta.

Pöntöissä pesivä lehtopöllö onkin hyvä tutkimuskohde, sillä pöllöjä, niiden pesimämenestystä ja ravinnonkäyttöä on helpompi seurata kuin muualle luontoon pesänsä tekeviä lintuja.

Nyt tutkijat vertaavat, miten lehtopöllön punaruskea ja harmaa väri toimivat suojavärinä pedoilta. Aikaisemmat tutkimukset ovat nimittäin paljastaneet, että kylminä ja runsaslumisina talvina harmaat pöllöt selviävät punaruskeita paremmin. Jos taas talvi on lauha, punaruskeilla menee paremmin. Etelämpänä Euroopassa lehtopöllön punaruskea muoto onkin yleisempi.

Vuonna 2011 julkaistu tutkimus paljasti, että ilmastonmuutoskin vaikuttaa pöllöjen eri värimuotojen runsauteen punaruskeiden pöllöjen eduksi. Löytö tehtiin pitkäjänteisen työn ansiosta. 250 neliökilometrin tutkimusalueen lehtopöllöjä seurattiin jopa 28 vuotta. Lisäksi tutkijat kokosivat koko maassa rengastettujen pöllöjen tiedot jopa 48 vuoden ajalta. Kiitos vapaaehtoisten rengastajien, nämäkin tiedot olivat olemassa!

Työ on erityisen merkittävä siksi, että se oli ensimmäinen tutkimus, joka paljasti ilmastonmuutoksen aiheuttavan evolutiivisia muutoksia villeissä eläimissä.

Lehtopöllön eri värimuodot johtuvat melamiinista. Se on väriaine, joka vaikuttaa myös ihmisen ihon ja hiusten väriin. Pöllön harmaa ja punaruskea värimuoto ovat perinnöllisiä niin, että ruskea värimuoto on vallitseva. Jos siis eriväriset emot saavat poikasia, niistä suurin osa on punaruskeita. Kylmät talvet ovat auttaneet pohjoisten harmaiden pöllöjen säilymisessä.

Nyt tutkijat selvittävät johtuuko pöllöjen talviaikainen selviytyvyys siitä, miten pedot havaitsevat ne lumisina tai lumettomina talvina. Tässä sinä voit olla avuksi!

Tehtävänäsi on olla peto, etsiä pöllö metsäisestä valokuvasta mahdollisimman nopeasti ja klikata sitä hiirellä. Tarvitset siis tietokoneen, kännykkä tai padi ei toimi. Osallistuminen vie vain viisi minuuttia. Tutkimus on käynnissä toukokuun loppuun saakka.

Tutkimukseen pääset osallistumaan täältä. Onnea pöllöjahtiin!