Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Suomessa karhuja voi sekä kuvata tai katsella yli puolen tusinan itäsuomalaisen karhuyrittäjän piilokojuista ja vähän isommistakin katselurakennuksista. Suurten nisäkkäiden katseluun ja kuvaamiseen erikoistuneet yritykset ovat hyvin hoidettuja ja monasti palkittuja kotiseuduillaan. Yksi sellainen on Suomussalmen Martinselkosen eräkeskus. Erinomaisen kiinnostava kohde kotimaan matkailussa ja toimii luonnon ehdoilla.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Olet ihana! Kuvat: Samuli Haapasalo
26/2021
Karhuilla on pian päättymässä touko-kesäkuun vaiheille ajoittuva noin kuukauden kiima. Kiimaan tulevat naaraskarhuista vain ne, joiden mukana ei kulje samankeväisiä tai noin puolentoista vuoden ikäisiä eli edellisen kevään pentuja.
Jännittävä tieto on sekin, että raskauden eteneminen myöhentyy alkukesän hedelmöitymisestä syksyyn, jolloin hedelmöitynyt munasolu vasta kiinnittyy kohtuun. Poikaset syntyvät talvipesän suojissa tammi-helmikuulla – emon vielä nukkuessa. Pesässä hyvin pienikokoiset karhunpennut hakeutuvat emon nisistä imemään tämän syksyllä kasvattamasta vahvasta mm. mustikkaa syömällä hankitusta läskikerroksesta syntyvää rasvaista maitoa.
Viime viikolla sain kuviini myös nuoria ehkä noin 4-vuotiaita karhuja, jotka telmivät tunteellisesti paritteluleikkejä. Pystypainia, mattopainia, pussailua, kuolakin räiskyi, voimakkaita kosketteluja tai läimäytyksiä kämmenellä toisen kehoon, kiinni hampailla napakan varovasti toiseen ja paritteluasentoonkin hakeutuminen, nämä touhut kertovat läheisyydestä. Luulen, että ihan ei vielä siitetty uusia karhunpentuja. Sukukypsäksi karhut tulevat noin 4-5-vuotiaina, tuo tieto vaihtelee eri lähteissä.
Toinen kiehtova tunnelma karhun kuvissa tänä alkukesänä oli suovillan poikkeuksellisen voimakas kukinta. Valkeiden kukintojen meri synnyttää aivan sadunomaisia maisemia karhujen iltaan.
Aivan näinä päivinä emot uskaltavat kuljettaa myös tämän kesän poikaset piilosta metsästä enemmän esiin vaikkapa soille ja lammen rannoille.
Ja kun keli ja vesikin olivat lämpimiä, uskalsivat karhut veteen. Karhuemon ja kolmen poikasen uinti yli lammen oli kaunista katseltavaa. Lisää karhun pennuista varmaankin tulevassa blogissa kesän mittaan.
Ensin äiti-karhu opastaa.
Kutsu kuului ja kolme karhun pentua, noin puolentoista vuoden ikäistä, ylittää emon jälkeen lammen.
Karhuja ei tarvitse pelätä, kunnioittaa tulee kuitenkin. Puhellen voi väistää karhua, jos osui liian lähelle.
Vanha kansa vältti kutsumasta karhua nimeltä. Siksi karhulle on syntynyt koko joukko kutsumanimiä kuten otso, ohto, kontio, mesikämmen, metsän omena, metsän kultainen omena jne. Sana karhukin oli aluksi peitenimi ajalta, jolloin karhu tunnettiin nimellä oksi. Karhusta on käytetty myös muitten eläinten, jopa lintujenkin kuten kurjen nimeä.
Virossa karhu on yhtä kirjainta lyhyempi kuin Suomen kielessä: karu. Ja noita muita nimiä ovat ohto, okti, oksi ja ott (karhunpoika).
Käykääpä lomalla kotimaan matkailulla karhun katselu- tai kuvauskojuissa! Se on hyvää sisällön tuotantoa suveen!
Hämärä on jo laskeutunut karhun metsään.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Tätä kirjoittaessa Huuhkajat valmistautuu maailman ykköstä Belgiaa vastaan EM-kisojen alkusarjan otteluun. "Huuhkajat" sai aikanaan nimensä olympiastadionille 6.6.2007 ilmestyneestä city-huuhkajasta. Silloinkin pelasivat Suomi ja Belgia, silloista EM-karsintaottelua.