Mielipidetutkimuksen mukaan metsän luonto- ja ilmastohyöty on suomalaisille tärkeämpi kuin metsän taloushyöty
Suomalaiset haluavat metsiltään eri asioita kuin monet talousmerkitystä korostavat poliitikot.
Suomalaisten näkemyksiä eurobarometrissä. Haastattelut tehtiin lokakuussa 2015.
”Suomessa ja Ruotsissa tiedämme, että puun tärkein käyttökohde on teollisuuden raaka-aine”, totesi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen äskettäin Energia-Uutisissa.
Tämä ei taida pitää paikkaansa.
Jos nimittäin kysytään hyödyistä, taloushyödyn edelle menevät Ruotsissa metsien merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta, hiilen sidonta ja muu ilmastohyöty sekä suojan tarjoaminen.
Jos kysytään suomalaisilta, metsän hyötyjen kärkikolmikko on hiilen sidonta, energiapuu ja metsien merkitys luonnolle.
Sekä Suomessa että Ruotsissa metsän merkitys metsäteollisuuden raaka-aineena on kansalaisille vasta neljänneksi tärkein asia.
Tulokset ilmenevät suuresta Eurobarometri-tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin tammikuussa 2016. Vastaajat saivat mainita korkeintaan kolme metsähyötyä. Suomesta vastaajia oli yli tuhat, joten otos on tilastollisesti edustava. Haastettelut tehtiin kasvokkain.
Vain 45 prosenttia suomalaisista vastaajista (kuva yllä) mainitsi metsien hyödyn teollisuuden raaaka-aineena. Eurooppalaisittain osuus oli 22 prosenttia (kuva alla).
***
Tänä syksynä EU:ssa tehdään tärkeitä metsien käyttöä ohjaavia ja normittavia linjauksia.
Kun näin eurobarometrin tuloksen, aloin miettiä, ovatko Kimmo Tiilikainen ja muut poliitikot oikealla asialla, kun he ajavat lähinnä metsäteollisuuden etua ajavia kantoja Euroopan metsäpolitiikassa.
”Suomen etu” on ollut monien muidenkin kuin ympäristöministerin puheessa sama kuin metsäteollisuuden etu.
”suomalaisilla europarlamentaarikoilla näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa”, tviittasi pääministeri Juha Sipilä syyskuussa.
Kohta suomalaisilla europarlamentaarikoilla näytön paikka tukea kansallisesti tärkeää kestävää metsänhoitoa #LULUCF #EP
— Juha Sipilä (@juhasipila) September 13, 2017
Europarlamentissa oli tuolloin kyse siitä, onko maiden säilytettävä metsien vuotuinen hiilivaraston kasvu entisellä tasollaan. Sillä torjutaan ilmastonmuutosta.
Kun euroedustajistamme Merja Kyllönen (vas.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Heidi Hautala (vihr.) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) tukivat tätä ajatusta, Keskisuomalaisen pääkirjoitus (25.9.2017) totesi, että neljä maamme europarlamentaarikon äänesti ”Suomen edun vastaisesti”.
Eurobarometrin perusteella voisi kuitenkin myös nähdä heidän äänestäneen juuri niiden asioiden puolesta, joita suomalaiset pitävät metsissä tärkeinä.
***
Eurobarometrin tuloksen perusteella Suomessa ja Euroopassa pitäisi tasapainottaa metsien käyttöä. Talouskäytön pitäisi sopeutua niin, ettei hiilivaraston kasvun taso tai metsäluonnon monimuotoisuus vaarannu.
Suomessa metsäteollisuus on vastikään saanut suuren mahdollisuuden puunkäytön lisäykseen, mikä syö monimuotoisuutta ja hiilinielua.
Kesän lopulla käynnistynyt Äänekosken sellutehdas lisää puun käyttöä peräti neljällä miljoonalla kuutiolla ja Kymin tehtaan tuorein laajennus Kouvolassa vielä miljoonalla kuutiolla. Viiden miljoonan kuution puun käytön lisäys merkitsee melkein kymmenyksen kasvua maamme teollisuuspuun käyttöön. Yhteensä hakkuut ovat vuodesta 2013 lisääntyneet 7-8 miljoonaa kuutiometriä.
Äänekosken iso sellutehdas ei tuonut tehtaalle uusia työpaikkoja, koska se on huippuunsa automatisoitu ja pyörii vain 150 hengen voimin. Siis samalla tai vähemmällä työvoimalla kuin samalla paikalla ollut pienempi sellutehdas.
Tutkija Sampo Soimakallio laski twitterissä, että Äänekoski aiheuttaa käyttöaikanaan vajaan 300 miljoonan hiilidioksiditonnin loven Suomen hiilinieluun. (Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat hiilidioksidina noin 70 miljoonaa tonnia vuodessa).
— Sampo Soimakallio (@SSoimakallio) October 19, 2017
Puu ei toki tule tehtaalle ilman työtä. Lisääntyvä puun käyttö ei tuotannon tehostumisen takia kuitenkaan näytä lisäävän metsätyöntekijöiden määrää Suomessa. Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen Metsäsektorin suhdannekatsaus 2017–2018 -julkaisusta.
Lisääntyvästi puunkäytöstä huolimatta suhdannekatsaus väliotsikoi ”Metsäteollisuuden työllisyys alenee” ja ”Metsätaloudessakin työllisyys alenee”. Vuotta 2017 luonnehditaan näin:
Vaikka kuluvan vuoden hakkuumäärien arvioidaan edelleen kasvavan viime vuoden tasolta, ja vaikka metsähakkeen kokonaiskäytön ennakoidaan kasvavan hieman edellisvuodesta, työvoimatutkimuksen otannan mukaan metsätalouden työllisten määrä tammi–heinäkuussa 2017 oli keskimäärin 21 000 henkilöä eli 7 prosenttia edellisvuotta alempi.
Massan- ja paperin tuotannon työllisyys väheni saman julkaisun mukaan kolme prosenttia tammi–heinäkuussa 2017.
***
Ilman uusia sellutehtaitakin Suomen hakkuut ovat jo lähellä suurinta kestävää hakkuumäärää joka on reilut 80 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Suomen taloudelle ja työllisyydelle voisi tehdä hyvää, jos uusista sellutehdassuunnitelmista luovuttaisiin Äänekosken jälkeen. Se kääntäisi katseen jalostusasteen nostoon ja palveluihin, jotka ovat taloudelle olennaisia. Se antaisi osaltaan mahdollisuuden metsiin perustuvan matkailun kasvuun.
Kohtuullisen kokoinen metsätalous ja monimuotoiset sekä hiilivarastoaan hyvään tahtiin kasvattavat metsät ovat se, mitä suomalaiset näyttävät haluavan. Täytyy myös muistaa, että viime vuosikymmenien metsän kasvun lisäyksestä ainakin kolmanneksen on todennäköisesti aiheuttanut ilmaston lämpeneminen. Eikö tämä ilmaiseksi saatu hiilinielu olekin hyvä käyttää ilmastonmuutosta hillitsemään?
Alla eurobarometrin tulokset (englanniksi) maittain. Nähdään, että hiilivaraston kasvattaminen ja luonnonympäristön säilyttäminen ovat ylivoimaisesti suurimmat eurooppalaiset toiveet. Eurooppalaiset varmasti odottavat, että heidän ostamansa tuotteet on tehty maassa, joka ottaa metsäluonnon suojelemisen ja hiilivaraston kasvattamisen tosissaan.
