32/2022

Oja on yleensä kaivettu. Mutta pelto-oja on voinut kehittyä hyvinkin luonnonmukaiseksi ja luonnoltaan kiinnostavaksi. Länsi-Suomessa puroistakin käytetään välistä nimen osana sanaa oja. Itä-Suomessa puro taas tarkoittaa ”aina” luonnon puroa. Toisaalta viljelysmailla purot ovat monasti ajan myötä ainakin osaksi kaivettu ojiksi. Virossa taas sana oja tarkoittaa puroa, ojalle on oma sanansa kraav.

Erityisiä suosikkejani metsäpurojen jälkeen ovat peltoaukean halkaisevat purot ja luonnonmukaisesti kehittyneet ojat, joissa kukkivat ojapenkereet ja runsas kasvusto. Lisäksi pelto-ojiin liittyy usein pieni kostea niittykin.

Oli oja tai puro, niihin niin kuin kaikkiin muihinkin pienvesiin tulisi kiinnittää enemmän ja enemmän huomiota. Oja tarjoaa aivan omanlaisensa ekologisen ympäristön monille vettä tai ojanpenkkojen kosteutta ja suojaa tarvitseville kasveille ja eläimille. Sammakot saavat ojan pohjamudista talvihorroksen suojaisan piilon.

Kurki on tuonut poikasensa pelto-ojalle heinäkuun lopulla.

Ojan pientareet ovat monille linnuille tärkeitä, usein välttämättömiäkin pesimäpaikkoja. Ojapenkkojen ja purovarsien sekä niihin liittyvien niittyjen kasvit ovat merkittäviä ympäristön kannalta laajemmallekin alueelle. Esimerkiksi pölytyksessä tärkeille kimalaisille ja muille hyönteisille ojat tarjoavat kukkivia luonnonympäristöjä, kun ojat saavat oman suojansa ja paikkansa luonnossa ja viljelyksillä. Ja mitä kaikkea selkärangatonta ojamullan suojissa muhiikaan!

Pajut ovat hyvin tärkeitä kukkivia ojapensaita. Niiden kukinta-aika on heti keväällä.

lähdeOjaojan ja ojanvarren ekologiaojapiennarpienvedetpurovuosi luonnossa

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.