Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Tiesin retkellä kolmen nuoren ornitologin kanssa odottaa, että Viron Kasarijoen varren niityillä voi kohdata pikkukiljukotkan. Hämmästys oli kuitenkin suuri, kun tämä kaunis kotka istui aivan tien vieressä kuusessa - hämmentävän lähellä.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Kuvat: Samuli Haapasalo
35/2023
Pikkukiljukotka istui ja vieläpä erikoisen kauniilla paikalla kuusessa, uuden sadon runsaiden, punaisten käpyjen ympäröimänä. Selitys löytyi hetken päästä. Pikkukotkalla oli kynsissään kontiainen, jonka se oli ilmeisesti juuri pyydystänyt pellonlaidassa. Tässä oli hyvä syödä! Näin pääsee lintuja näkemään lähinnä unissa.
Kuvassa näkyy myös pikkukiljukotkan kesäkuun alussa pyydystämä kontiainen.
Olen havainnut aiemminkin kontiaisen pikkukiljukotkan saaliina. Kontiainen on sopivan kokoinen ja Virossa niitä piisaa muhevassa mullassa. Pikkukiljukotkan nimi viroksi on väike konnakotkas, mikä tarkoittaa suomeksi pientä sammakkokotkaa. Jokien rantaluhdilla ja kosteikoissa sekä tuoreissa metsissä ja niityillä elää sen toinen tärkeä ruokalaji, erilajiset sammakot. Sammakkolajeja on enemmän kuin Suomessa. Lisäksi pikkukiljukotkalle maistuvat hyönteiset ja esimerkiksi sisiliskot.
Vasta kun rekka ajoi äänekkäästi paikan ohi, pikkukiljukotka nousi siivilleen, mutta se ehti sitä ennen ruokailla.
Linnun nimessä ”pikku” selittyy sillä, että on myös kiljukotka, hieman pikkukiljukotkaa isompi. Nämä kaksi lajia on kuitenkin hyvin vaikea erottaa toisistaan. Mutta kun kiljukotkia pesii Virossa 5 – enintään 10 paria, pikkukiljukotkia sen sijaan pesii 600–700 paria. Ja vielä on se haaste lintujen määrittämisessä, että monasti kiljukotka pariutuu pikkukiljukotkan kanssa ja syntyy lajien hybridejä kiljukotkia. Itse olen kohdannut vain kerran varmuudella määritetyn kiljukotkan, siitä oli saatu DNA pesäpoikasena ja linnulla oli lähetin selässä sekä renkaat jalassa. Siitä on parin vuoden takaa blogikin.
Pikkukiljukotka saattaa olle varhemmin kuulunut Suomessakin pesimälajistoon. Nyt niitä näkee harvinaisena kiertelemässä. Ja joukossa voi hyvinkin olla hybridejä. Kiljukotkia on havaittu Viron lajien runsaussuhdetta paljon useammin. Kaikki ovat tuiki harvinaisia Suomessa. Eniten pikkukiljukotkia pesii Viron keski- ja eteläosissa, mutta levinneisyys kattaa koko Viron – saaria yleensä lukuunottamatta. Alla oleva on eri yksilö kuin edellä, kuvattuna myöhemmin kesällä sekin pikkukiljukotkalle tyypillisessä ympäristössä eli saalista kyttäämässä pellolla.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Haarapääsky palasi tänä kesänä pesinnän riihen eteiseen. Se ilahdutti suuresti, olen pitkään kantanut huolta haarapääskystä. Monta vuotta se oli poissa myös seuraamastani Viron Haapsalun riihen eteisestä. Nyt se teki hienon paluun: viisi poikasta lähti lentoon.