Tiistaina 9. lokakuuta käynnistyi kansainvälinen arktisen biodiversiteetin konferenssi Rovaniemellä. Osallistujia oli yli 450 tutkijaa ja virkamiestä 26 eri maasta. Yksi eniten arktisen luonnon monimuotoisuutta uhkaavia tekijöitä on ilmastonmuutos. Aihetta vähintäänkin sivuttiin joka ikisessa kuulemassani esitelmässä.

Tiistaina kokousta oli avaamassa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Puheessaan hän korosti tiedeviestinnän ja tutkijoiden, poliitikkojen sekä virkamiesten vuoropuhelun tärkeyttä, jotta paras tieto olisi saatavilla päätöksenteon tueksi.

Tiedeviestinnän sekä tutkijoiden ja päättäjien vuoropuhelun lisääminen onkin tärkeää. Tilanne on kuitenkin se, että tutkijoide puolelta viestiä on yritetty saada läpi jo vuosikymmenet. Päättäjät vain eivät kuuntele, saati toimi.

Vain vuosi sitten yli 200 tutkijaa ympäri maailman vetosi metsähakkuiden rajoittamisen puolesta EU:ssa. Mitä teki Suomi? Tietysti lisäsi hakkuita.

Ovat tutkijat vedonneet päättäjiin aikaisemminkin. Jo yli 10 vuotta sitten edesmennyt akateemikko Ilkka Hanski yhdessä 77 muun metsäekologian tutkijan kanssa luovutti avoimen kirjeen silloiselle maa- ja metsätalousministerille Juha Korkeaojalle. Kirjeessään he vaativat metsien hakkuiden lopettamista luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi.

Meillä on jo tarvittava tieto, tekniikka ja osaaminen, mutta poliittinen tahto muutosten läpiviemiseksi puuttuu. Tekoja tarvitaan nyt.

Näitä tekoja presidentti Niinistökin peräänkuulutti.

”Meidän täytyy kiireellisesti parantaa ja nopeuttaa toimia, jotta voimme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet”, Niinistö linjasi.

Hän hoputti tekemään enemmän ja nopeammin hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi.

Ikävä kyllä suuri osa poliitikoista ei tunnu presidenttiä kuuntelevan. Helsingin sanomien puoluejohtajille teettämän kyselyn mukaan Keskusta, Kristilliset, Perussuomalaiset ja Siniset eivät ole valmiita vähentämään metsien hakkuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kokoomus ja Rkp eivät olleet varmoja mitä pitäisi tehdä. Hakkuiden vähentämisen kannalla olivat vain Demarit, Vasemmisto ja Vihreät. Metsien kestävästä hakkuutasosta puhuttaessa tuntuu myös menevän sekaisin ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja puuntuotannolle kestävät hakkuiden tasot. Ne eivät tietenkään ole sama asia.

Niin ikään Keskusta, Kristillisdemokraatit, Perussuomalaiset, Rkp ja Siniset eivät kokeneet tarpeelliseksi päästä nopeasti eroon turpeen polttamisesta energiaksi, vaikka turpeen polttaminen saa aikaan kivihiiltäkin pahemmat päästöt.

Puheessaan presidentti Niinistö siteerasi tuoretta IPCC:n ilmastoraporttia, ja muistutti, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi voi tehdä muutakin. Hän ehdotti nokipölypäästöjen pienentämistä, mistä Niinistö onkin jo neuvotellut Venäjän ja USAn kanssa.

Nokipöly eli musta hiili on eri lähteiden mukaan joko eniten tai hiilidioksidin jälkeen toiseksi eniten ilmastoa lämmittävä tekijä. Hiukkasmainen nokipöly leviää ilmavirtojen mukana ja laskeutuessaan jäätiköille se kiihdyttää niiden sulamista. Pohjoismaista Suomi tuottaa suurimmat nokipölypäästöt. Päästöt syntyvät öljyn, dieselin, kaasun tai vaikka kosteiden saunapuiden epätäydellisen palamisen seurauksena.

Niinistöä huolettaa miten arktisen merijään sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta.

”Jos menetämme arktiksen, menetämme koko maapallon”, hän kiteytti.