Eilen luimme uutisista hyönteiskadosta, joka uhkaa pyyhkäistä hyönteiset maailmankartalta seuraavan sadan vuoden aikana. Pelottava uutinen on onneksi liioiteltu, sillä alkuperäistä tutkimusta on tulkittu väärin. Myös itse päätutkija Francisco Sánches-Bayon lausunnot brittiläiselle The Guardian-lehdelle menivät liian pitkälle. Kaikki hyönteiset eivät ole katoamassa.

Uutinen hyönteiskadosta levisi nopeasti ja kymmenet tuhannet ihmiset jakoivat sitä somessa. Ei ihme, sillä olihan tieto järkyttävä. Itsekin jaoin Ylen uutisen.

Suomalaismediat viittasivat Guardianin sunnuntaina julkaistuun uutiseen, ja siitä kirjoittivat Ylen lisäksi muun muassa Tekniikan Maailma ja Maaseudun tulevaisuus.

Guardianin uutisessa väitetään, että 40 prosenttia hyönteislajeista on vähenemässä, kolmannes lajeista on uhanalaisia, ja että sukupuuttoja tapahtuu kahdeksan kertaa nopeammin kuin nisäkkäillä, linnuilla ja matelijoilla. Hyönteisbiomassan sanotaan vähenevät 2,5 prosentin vuositahdilla, mikä voisi tarkoittaa, että sadan vuoden kuluessa hyönteiset katoavat.

Biological Conservation -tiedelehdessä julkaistun alkuperäisen tutkimuksen perusteella tällaisia päätelmiä ei kuitenkaan voi tehdä.

Suurin ongelma on, että tutkimus keskittyi vain jo vähenevien hyönteispopulaatioiden tutkimiseen. Se ei siis sisältänyt vakaita ja kasvavia populaatioita, vaan ne rajattiin ulos aineistosta. Siis vähän niin kuin tutkisi ihmislajin selviämistä, ja valitsisi tutkittavaksi ainoastaan kuolemansairaita potilaita, ja sen perusteella vetäisi johtopäätökset, että ihminen kuolee sukupuuttoon seuraavan 10 vuoden aikana.

Siten tämän tutkimuksen perusteella maailmanlaajuisten ja kaikkia hyönteisiä koskevien johtopäätösten tekeminen on mahdotonta. Tutkimusaineisto koostui 73 aikaisemmin julkaistusta tutkimuksesta, joista valtaosa oli tehty Euroopassa. Sekin vääristää kokonaiskuvaa, sillä suurin osa hyönteislajeista elää tropiikissa, ja nykytiedot niistä ovat puutteelliset.

Tutkimuksen tärkeintä antia ovatkin syyt, miksi hyönteiset katoavat. Hyönteiskatoa aiheuttavat tehomaatalous ja siitä johtuva pientareiden ja luonnonniittyjen kato, hyönteismyrkyt, kaupungistuminen ja rakentaminen, lannoitteet, metsien tuho ja tehometsätalous sekä kosteikkojen ja virtavesien rakentaminen ja sääntely.

Nämä syyt hyönteisten, kuten monien muidenkin eliöiden katoon on kuultu jo moneen kertaan, eikä niistä saa näyttäviä klikkiotsikoita.

Sen sijaan että kauhistelemme hyönteiskadon laajuutta ja nopeutta, meidän tulisi laittaa kaikki energia sukupuuttojen ennalta ehkäisyyn ja lajien säilyttämiseen elinvoimaisina.

On tosiasia, että monet hyönteiset ovat romahtaneet nopeasti, minkä osoitti esimerkiksi vuonna 2017 julkaistu tutkimus, jonka mukaan yli 75 prosenttia lentävistä hyönteisistä on Saksassa kadonnut alle 30 vuodessa.

Sekin on varsin hyvin tiedossa, että hyönteisten häviämisellä on laajat vaikutukset. Esimerkiksi Länsi-Suomessa hyönteispölytteisten kasvien sato on pienentynyt ilmeisesti hyönteismyrkkyjen takia. Myös monet hyönteissyöjälinnut ovat romahtaneet Keski-Euroopassa. Meidän siis kuuluukin olla huolissaan, mutta tutkimustuloksia liioittelematta.