Sähköautoja on Norjassa jo 300 000. Kuvan Volkswagen Up! on suosittu (8.suosituin), ja mallia on rekisterissä yli 8000 eli yli kolme kertaa niin paljon kuin täysähköautoja on Suomessa yhteensä. Kuva elbil.no

Sähköauto-hypetys on huuhaata, kirjoittaa Kauppalehti.

Sähköautot eivät ole vielä tätä päivää, julistavat Keskustanuoret Suomenmaassa.

Valtioko ne sähköautot maksaa, kysyy ministeri Kimmo Tiilikainen, jonka mielestä ostotuki olisi ”tavattoman kallis”.

Miksi sähköautoja vastustetaan? Joidenkin mielestä ne varmasti ovat tulppa ajatukselle kaasuttaa puusta biopolttoainetta. Se haave ei ole löytänyt investoijaansa, koska tekniikka ei ole kypsä ja puun pihka-aineet haittaavat prosessia. Lisäksi prosessi on toimiessaankin hyvin epätaloudellinen ja vaatii erittäin paljon puuta ja sähköä.

Metsäpolttoaineista haaveilijat ovat nähneet, miten yhä useampi maa ja viimeksi Ruotsi on kieltämässä uusien polttomoottoriautojen myynnin.

Sähköautoa on lisäksi yhä vaikeampi leimata vasta kehittymässä olevaksi teknologiaksi. Se on oikeastaan mahdotonta, jos on selvillä aiheesta.

Norjassa jo kymmenesosa autoista kulkee sähköllä. Lähde: elbil.no

Norjan esimerkki on lähellä. Siellä rekisteröidystä henkilöautoista oli viime vuonna puolet sähköautoja ja lataushybridejä. Kokonaismäärä on 300 000. Se on saavutettu viiden–kuuden vuoden aikana. Sinä aikana myös ennakkoluulot sähköautoista ovat karisseet. Ilmiö on vähän sama kuin suomalaisilla ilmalämpöpumppujen kanssa: kun naapuri tai sukulainen hankkii, omakin siirtyminen on lähempänä. Kun Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan vain 2400 täyssähköautoa ja reilu kymmenentuhatta lataushybdridiä, sellaisia on aika harvan naapurillakaan.

Sähköautojen määrä Norjassa. Täyssähkö vaaleansinisellä pylväissä, lataushybridit tummansinisellä. Lähde: elbil.no

Norjan ja Ruotsin kokemukset osoittavat, että sähköautot ovat talvellakin aivan käyttökelpoisia. Ne muodostava ison osan myös pohjoisen Norjan rekisteröinneistä. Esimeriksi Tromssan alueella osuus on yli 15 prosenttia.

Nissan Leafin vuoden 2013 lanseeraus Norjassa. Leaf on Norjan suosituin sähköautomalli noin 50 000 auton kannalla. Kuva: elbil.no

Eivätkä Norjan kaikkein suosituimmat sähköautot ole nykyisin Tesloja (joka on toki suosittu sekin), vaan arkisempia Nissaneita ja Volkswageneita. Alla oleva kuva on muiden tilastograafien tapaan peräisin Norjan sähköautoliitosta, päivittäistä rekisteröintitilannetta voi seurata osoitteessa elbilstatistikk.no.

Nissan ja Volkswagen ovat Norjan suosituimmat sähköautomerkit. Renault Zoeakin on lähes neljä kertaa niin paljon kuin Suomessa täyssähköautoja yhteensä.

Sähköauto siis on jo täällä. Sen nopea yleistyminen on välttämätön keino Suomen ilmastopäästöjen vähentämisessä. Siirtymä onnistuisi Norjan tapaisella verotuella. Nyt Suomi tukee dieselpolttoainetta alemmalla verokannalla 769 miljoonalla eurolla vuodessa. Norjassa hieman pienemmällä tuella on saatu aikaan sähköautovallankumous; sähköautot on siellä vapautettu sekä auto- että arvonlisäverosta. Suomellakin olisi varaa vastaavaan tukeen, jos liikenteen verotukia kohdennettaisiin toisin.

Alkuun sähköautot ovat tuettuinakin vain niiden ulottuvilla, jotka ylipäänsä ostavat uusia autoja. Polttomoottoriautot ovat täällä vielä kymmeniä vuosia, vaikka myynti kiellettäisiin esimerkiksi vuonna 2030. Tämä on myös syy asian kiireellisyyteen: tänä vuonna hankittavat autot ovat tien päällä vielä 2030-luvulla. Liikenteen päästöjen vähentäminen on tämän seikan takia joka tapauksessa hidasta.

Samalla pitää muistaa, ettei sähköautokaan kovin kestävä vaihtoehto ole. Sen valmistus tuottaa päästöjä polttomoottoriautoa enemmän, mutta sähköauton koko elinkaaren päästöt ovat paljon polttomoottoriautoa pienemmät. Oma ongelmansa on se, että sähköautolla ajo on tavattoman edullista, eikä ajopäätöksiin enää vaikuta entisellä tavalla matkan hinta. Kaikki lienevät kuitenkin yhtä mieltä siitä, että liikenteen päästöt on viimein saatava laskuun.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Suomessa. Kuvan lähde: Tilastokeskus

Norjasuomisähköautot