Tilastokeskuksen julkistus kasvihuonekaasupäästöistä sisälsi ikävää tietoa. Turpeen päästöt kasvoivat yli miljoona tonnia ja hiilinielut vähenivät 30 prosentilla vuodesta 2017.
Juuri kun olimme oppineet, että hiilinielut ovat aivan keskeisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomessa ja maailmalla, ne romahtivat Suomessa.
Vuoden 2018 hiilinielu oli 30 prosenttia pienempi kuin vuoden 2017 nielu. Se ilmenee mainiosta julkaisusta Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990–2018.
Ilmakehälle nielun kutistuminen tarkoittaa samaa kuin jos päästöpuolella henkilöautojen päästöt Suomessa olisivat kaksinkertaistununeet.
Suomen nielu väheni 20,4 miljoonasta tonnista 14,2 miljoonaan tonniin (30 prosenttia).
Metsien nielu väheni 27 miljoonasta tonnista 20,8 miljoonaan tonniin (23 prosenttia).
Kun molemmat vähenivät tonneina saman verran, metsien nielun pieneneminen vastaa kokonaan Suomen nielukadosta.
Dramaattiseen nielumuutokseen tarvittiin Tilastokeskuksen mukaan vain hakkuiden lisääntyminen vajaalla seitsemällä prosentilla.
Tilastokeskuksen mukaan metsämaan puustobiomassasta poistui hiiltä peräti kahdeksan miljoonaa tonnia enemmän kuin edellisvuonna. Se, että metsänielu kuitenkin kutistui ”vain” autoliikenteen verran eli reilut kuusi miljoonaa tonnia, johtuu maaperään hakkuissa tulleesta lisäkarikkeesta.
Metsien nielu pieneni 2018 peräti 23 prosenttia ja vei Suomen nielun 30 prosentin pudotukseen. Lähde: Tilastokeskus.
Kokonaisnieluun on jo laskettu mukaan puutuotteiden sisältämä hiili. Se oli ennakkoarvion mukaan sekä 2018 että 2017 samat neljä miljoonaa tonnia.
Puuston hakkuun ja poistuman ero oli laitoksen mukaan peräti kolmanneksen (34 prosenttia) pienempi kuin vuonna 2017.
On helppo nähdä, ettei tarvita paljoa, ja siitä on menetetty puolet ja niin edelleen.
Itse asiassa puuston nielu on jo menetetty kokonaan useissa maakunnissa, jos käytetään Luonnonvarakeskuksen maakunnittaisia kasvuarvioita.
Kun vähensin näistä kasvuarvoista (Luke) maakunnittaisen poistuman, huomasin, että puusto väheni vuonna 2017 ainakin Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja ehkä Uudellamaallakin.
Poistuma oli siis niissä 2017 suurempi kuin kasvu, jota tosin ei maakunnittain ole päivitetty kaikkein uusimman arvion mukaiseksi. Kun hakkuut kasvoivat vuonna 2018 noin viisi miljoonaa kuutiota, metsien puuston kasvun kääntyminen vähenemiseksi monessa maakunnassa vaikuttaa kuitenkin selvältä.
Se on kohtalokasta metsien hiilitaseelle. Metsäluonnon suojelua ylihakkuut vaikeuttavat aivan olennaisesti, sillä tutkimuksen mukaan osassa metsämaisemaa pitäisi pystyä hellittämään hakkuista, jotta erikoistunut lajisto säilyisi. Nyt on jo vedetty liian kireälle, ja lisää on tulossa.
Suomen metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa murenee. Eurooppalaiset ja myös suomalaiset näkevät kuitenkin muutaman vuoden takaisen Eurobarometri-mielipidetutkimuksen mukaan metsien ilmastonmuutosta torjuvan hyödyn tärkeämpänä kuin taloushyödyn. Kehitys ei siten liene useimpien suomalaisten mieleen.
Suomalaisten mielestä tärkeimmät hyödyt tammikuussa 2016 julkaistun eurobarometrin mukaan. Kysymys kuului: ”Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät metsien tarjoamat hyödyt (nax kolme mainintaa). Suomennos Suomen Luonto. Lähde http://ec.europa.eu/commfrontoffice/publicopinion/index.cfm/Survey/getSurveyDetail/instruments/SPECIAL/search/440/surveyKy/2087