Lintujen katselu tekee hyvää mielenterveydelle, kertoo Ilta-Sanomat. Näin ajattelinkin. Ehkä haemme lintujen seuraa pesäpöntöillä ja lintulaudoilla myös itsemme takia.

Lintujen uusi asema mielenhuoltotyössä perustuu brittitutkimukseen. Samassa tutkimuksessa huomattiin, että masennus-, ahdistus- ja stressi olivat vähäisempiä, jos kotien lähiympäristössä oli kylliksi vihreää.

Riittävä vihreän määrä tuottaa brittitutkimuksen mukaan hämmästyttäviä terveyshyötyjä. Tutkittuja mielenterveyden häiriöitä koettaisiin 10–25 prosenttia vähemmän, jos lähivihreää olisi viidenneksenkin verran.

The results suggest that if all the respondents lived in neighborhoods with vegetation cover of more than 20%, then the total number showing symptoms of depression would be reduced by up to 11%. The number of cases of anxiety and stress could be reduced by up to 25% and 17% if vegetation cover were more than 30% and more than 20%, respectively.

Tämä on vain yksi tutkimus monien joukossa. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseura on jo pitkään muistuttanut luonnon terveysvaikutuksista, ja olemme niistä usein kirjoittaneet Suomen Luonnossa.

Kukaan tutkija tuskin enää kiistääkään, että luonto on välttämätön osa terveellistä ympäristöä. Mieleeni tuli, että samalla tutkimus on tehnyt lähiluonnosta perustuslain entistä vankemmin turvaaman oikeuden. Perustuslain 20. pykälässähän todetaan, että ”julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon”.

Myös oikeustiede on huomannut luonnon ja terveellisen ympäristön yhteyden. Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori (emerita) Eija Mäkinen toteaa tänä vuonna julkaistussa selvityksessään, että ”terveelliseen ympäristöön ja samalla vastuuseen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä liittyvät myös velvoite turvata riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.”

Näin ei valitettavasti ole käymässä, sillä hallitus on poistamassa maakuntauudistuksen yhteydessä järjestelmällisen kaavoituksen laillisuusvalvonnan, jolla on tähän asti turvattu myös ympäristöä. Muun muassa rakennusteollisuus oli asiaa vaatinut. Muutos epäilemättä sopii esimerkiksi kunnille, sillä esimerkiksi yhteisten virkistysrantojen kaavoittaminen yksityiskäyttöön on entistä helpompaa.

Eija Mäkinen ja monet muut asiantuntijat ovat varoitelleet laillisuusvalvonnan heikentämisen vaaroista julkisuudessa. Mäkinen tiivistää asiaa mainiosti tässä tviitissään.

#maankäyttö intressiristiriidat ei poistu #valvonta poistamalla eikä ihmisten luottamus päätöksentekoon lisäänny https://t.co/0kWkAS6QWB

— Eija Mäkinen (@makinen_eija) 5. huhtikuuta 2018

Ylen haastattelussa hänellä on vakava sävy. Selviää, että maakuntauudistus on kajoamassa Suomeen linjaan ylipäänsä lakiin ja kansalaisten yhdenvertaisuteen perustavana maana.

”…kaavoitus on korruptioherkkä alue. Valvonnan puute saattaa raivata tilaa epäasialliselle vaikuttamiselle ”hyvä veli” -verkostoineen”, Eija Mäkinen toteaa haastattelussa.

”Lainvastaisten päätösten voimaansaattamista tai voimaan jäämistä ei tule sujuvoittaa”, hän sanoo Ylelle. ”Oikeusvaltion näkökulmasta harvoin valittaneiden ja valituksissaan hyvin menestyneiden viranomaisten valitusoikeuden rajoittaminen on omituista. Eihän minkään viranomaisen valitus estä lainmukaisen päätöksen toteuttamista.”

Samassa uutisessa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ei ole kehityksestä lainkaan huolissaan. Millaista yhteiskuntaa ympäristöministeri puolustaa?