Näin toimit oikein hädän hetkellä ja vinkki vessapaperin pakkaamiseen pidemmille retkille.
Sateiden jälkeen katse haroo metsänpohjaa: joko löytyisi sieniä tai mustikoita kerättäväksi? Joku on jo kantarelleista ja herkkutateista laittanut kuvia sosiaaliseen mediaan. Mitta mitäs vaaleaa tuolla pilkottaa? Ovatko ensimmäiset vaaleaorakkaat nousseet? Kävelen lähemmäs ja koen karvaan pettymyksen: metsänpohjalta pilkottaa tukku vessapaperia. Mikään ei latista retkitunnelmaa niin tehokkaasti kuin luonnossa ihmisjätöksiin ja roskiin törmääminen.
Jos hätä iskee kesken retken, eikä huusseja ole mailla eikä halmeilla, ei huolta: luonnossa saa kyllä käydä puskapissalla ja isommallakin asialla. On kuitenkin pidettävä mielessä, mitä järjestyslaki sanelee: virtsaamisen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle, on kielletty. Retkellä ei siis kannata lorautella aivan laavujen välittömässä läheisyydessä tai yleisillä telttapaikoilla. Jätösten ja WC-paperin esille jättäminen voidaan tulkita roskaamiseksi. Virtsa solahtaa huomaamattomaksi maa-ainesten läpi kasvien ravinnoksi, mutta isomman hädän sattuessa pitää jo alkaa kaivuuhommiin!
Hädän hetkellä astu syrjään polulta tai muiden retkeilyrakenteiden läheisyydestä. Ihan reippaasti, sillä etenkin merkityillä reiteillä moni napsii mielellään marja-aikaan polun varrelta marjoja. Et myöskään halua tulla yllätetyksi kesken tarpeittesi. Katso myös, että olet riittävän etäällä vesistöistä, jotta et saastuta tarpeillasi mahdollisia juoma- ja uimavesiä.
Jos käytät paperia, päiväretkillä pikkutarpeen paperit voi pakata pieneen muovipussiin ja tuoda pois luonnosta roskikseen. Pienen tarpeen pyyhkimiseen käy myös vedellä huljuttelu – kulkeehan monella juomavesipullo mukana! Rahkasammalen käyttö olisi muuten mukavaa, mutta jokamiehenoikeus ei salli sammalen ottoa. Syksyllä maahan putoavat lehdet ajavat toisinaan paperin virkaa. Talvella toimii lumi, ja samalla hoituu pieni pesu, vaikka kylmä vasten ihoa hieman ilkeältä tuntuukin.
Pehmopaperit eivät maadu hetkessä, mutta kaivamalla paperin maan sisään jouduttaa maatumisprosessia, eikä paperi jää näkösälle. Isomman hädän sattuessa on syytä kaivaa sekä jätökset että paperi kunnolla maan alle, talvella lumikuoppaan. Jos liikut erämaa-alueella, jossa tulenteko on sallittu, kannattaa paperit polttaa. Myös lumikuoppaan kakkiessa on syytä tuikata paperit tuleen, jotta ne eivät kevään loista ikävän valkoisina. Eli tulitikku jätösten perään, ja anna palaa sen verran, mitä palaa. Peittele tuotoksesi lopuksi. Jos maa on kuivaa, kannattaa polton jälkeen kastella hiillos ennen maalla peittämistä, jotta mitään ei jää kytemään. Metsäpalovaroituksen voimassaoloaikana papereiden polttaminen ei tietenkään ole sallittua.
Vinkki WC-paperirullan pakkaamiseen retkelle
Vessapaperin pakkaaminen retkelle ei ole konsti eikä mikään. Useamman päivän retkillä on kuitenkin pidettävä huolta, ettei paperi pääse sateessa kastumaan. Tässä hyvä vinkki paperin pakkaamiseen. Pidän pakkauksessa sisällä aina myös tulitikkurasiaa ja pientä käsidesipulloa.
- Poista paperin kartonkihylsy jo kotona ja laita se asianmukaisesti kartonginkeräykseen. Saat helpoiten hylsyn poistettua, kun rutistat paperirullaa
- Ota rullan sisin pää esiin rullan keskeltä.
- Pakkaa rulla kastumiselta suojaan esimerkiksi litran uudelleensuljettavaan muovipussiin tai pieneen parin litran kuivapussiin. Kun käytät paperia, rullaa ei tarvitse ottaa pois pussista, sillä paperi juoksee hyvin keskeltä.
