40/2026

Suopöllö on olemukseltaan hiljainen ja rauhallinen. Keskikokoinen pöllö lentelee rentoon tahtiin myyriä saalistaen. Pelästyessään suopöllö kaartelee usein korkealle ja pitää lisäksi ääntä. Siitä muutoin hiljaisen liihottelijan monasti huomaa. Minun silmiini suopöllön ulkonäkö ja sen olemus vaikuttavat hyvin sympaattisilta.

Tänä vuonna myyriä taisi olla pohjoisessa normaalia enemmän. Varanginvuonolla näin kaksi kertaa suopöllön heinä- elokuun taitteessa. Joitain huhuja olen kuullut, että niitä olisi ollut paikoin varsin runsaastikin.

Pohjanmaan rannikkoseuduilla avoimessa maastossa suopöllön Suomen kanta on vahvimmillaan, vaikka ei se runsaslukuinen ole sielläkään. Vuosittaiset vaihtelut ovat aika isoja kuten muillakin pöllöillä. Suopöllön painopiste on melko pohjoinen.

Kerran katselin Haukivuorella Kyyveden pohjoisilla lahdilla, kun suopöllö toistuvasti ylitti järveä samaa reittiä lentäen. Kiikaroimalla jonkin aikaa hoksasin, että suopöllö lensi myyrä kynsissään pienen saaren suojaiselle luhtarannalle ruovikon ja rannan väliin Se oli löytänyt saaresta suojaisan pesäpaikan. Saari antoi turvaa monilta maanisäkkäiltä. Myös Viron rannikoiden niityiltä suopöllön luulisi löytävänsä, mutta se on siellä hyvin harvinainen pesimälintu.

Kun suopöllö katselee kohti, sen silmät ja aika iso pää korostuvat. Nämä suopöllökuvat otin Varanginvuonon Ekkerøyssä heinä-elokuun taitteessa. Kun kävelin polkua niityn laidassa, suopöllö lensi iltapäivän valoissa ylitseni. Valoisassa se olisi lentänyt joka tapauksessa, yötön yö oli vasta päättymässä. Sen verran pöllö äänteli minulle ja otti korkeuttakin, että arvelin, että heinikossa piileskelee lentopoikue. Niinpä jatkoin polkua pitkin matkaani ja jätin pöllön vahtimaan rauhassa poikasiaan.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!