Talvivaarasta on uutisoitu tänään ikäviä tietoja, kun Kainuun ely-keskus antoi kehotuksen kaivoksen toiminnan saattamista ympäristö- ja vesitalousluvan mukaiseen tilaan ja tiedotteen samasta asiasta ja yhtiökin bloggasi.
Jo ennestään oli selvillä, että yhtiö joutui pumppaamaan metallitehtaan paluuliuosta eli raffinaattia avolouhokseen. Nyt paljastui,
- että yhtiö oli ilmoittanut tapaninpäivänä 26.12. 2013 ely-keskukselle, että se johtaa avolouhkoseen myös laimennettua prosessiliuosta. Johdetussa liuoksessa on esimerkiksi nikkeliä puoli grammaa litrassa.
- että avolouhokseen varastoitu liuos on ylittänyt ylivuotokynnyksen (ja ilmeisesti tulvinut varastokuopasta louhoksen uuteen osaan) ja lähellä korkeutta, jossa riskinä on liuoksen virtaaminen ympäristöön.
- että Kortelammen turvapato nousi 27.12. ylivedenkorkeuden yläpuolelle ja että riskitaso Kortelammen padolla on elyn mukaan noussut.
Prosessiliuosta johdettiin 184 400 kuutiometriä ennen kuin yhtiö ilmoitti lopettavansa johtamisen. Raffinaattia oli eilen johdettu 131 200 kuutiota. Yhteensä liuoksia oli siis mennyt louhokseen 0,3 miljoonaa kuutiota. Nyt ely-keskus kehottaa myös raffinaatin johtamisen lopettamiseen. Yhtiö ilmoittaa näin käyvän todennäköisesti loppiaisena.
Vesi ilmeisesti valuu uudelle louhosalueelle (oikealla) vasemmalla olevasta kuopasta. Kuva kesäkuulta 2013, Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto
Mitä tiedot tarkoittavat? Ainakin sitä, että Talvivaarassa oli ollut uhkaamassa tilanne, jossa väkevää prosessiliuosta olisi päässyt maastoon. Ely-keskus toteaa, että sekä raffinaatin että prosessiliuoksen johtaminen avolouhokseen on viime toukokuun lopulla myönnetyn ympäristöluvan vastaista. Toimella on ehkä kuitenkin vältetty vielä vakavampi riski liuoksen päätymisestä maastoon.
Myös louhokseen johtaminen on kuitenkin riski. Elyn mukaan uudenvuoden aaton maastotarkastuksella todettiin, että louhoksen päärampin vesipinta on ylittänyt ylivuotokynnyksen, josta vesi valuu eteläiselle uudelle louhosalueelle. Elyn mukaan ympäristön kannalta on erittäin tärkeää, että Kuusilammen avolouhoksen vedenpinta ei nouse liian lähelle ympäröivien vesistöjen ja pohjavedenpinnan tasoa, jolloin voi olla vaarana, että vesi alkaa virrata louhoksesta ympäristöön.
Kortelammen pato, joka nyt on noussut yli ylivedenkorkeuden. Kuva keskäkuulta 2013, Mikko Maliniemi / Aviation Studio / Suomen Luonto
Lähin ympäröivä vesistö on Kaivoslampi, jonka tasosta oltiin eilen elyn mukaan 15 sentin päässä. Toisessa paikassa eli isolla eteläisellä Kortelammen padolla oltiin myös riskilukemissa. Kortelammen turvapato oli ollut 30 senttiä ylivedenkorkeuden yläpuolella, mutta elyn mukaan padon tarkkailukokemusten perusteella ylivedenkorkeuden lyhytaikaisesta ylittämisestä ei aiheudu hallitsematonta vuotoriskiä padolla. Riski on yhä päällä, sillä yhtiö muutti bloggaustaan, jossa sanottiin veden pinnan lähteneen laskuun muotoon veden pinnan nousu on nyt tasoittunut. Todennäköisesti vesi voi vähitellen laskea, kun jätevettä taas johdetaan myös etelään. Juuri nyt Sotkamossa on pikku pakkanen ja Suomen ympäristökeskus ennustaa isompienkin vesistöjen pintojen kääntyvän laskuun.
Yhtenä syynä uhkaavaan vesitilanteeseen ovat olleet marras–joulukuun poikkeukselliset sateet ja se, ettei sade jäänyt maahan lumena. Syvällisempi syy on se, ettei yhtiö ole rakentanut ylimääräiselle liuokselle asianmukaista varastotilaa.
Kainuun ely-keskus toteaa, että Talvivaaran riskienhallinta ei ole onnistunut.