Helsingissä on totuttu siihen, että luontoalueiden säästäminen on osa hyvän kaupungin ideaa. Suomen pääkaupungilta voi odottaakin luonnon kunnioittamista. Se on osa suomalaisuutta, onhan vastuu luonnosta tärkeä osa perustuslakia. Aiemmat suunnittelijat ja kaupungin päättäjät ovat useimmiten halunneet olla kajoamatta yhtenäisiin viher- ja luontoalueisiin.

Päättäjäpolvet ovat ymmärtäneet, että luonto ja viheralueet ovat osa kaupungin luonnetta ja lukemattomien kaupunkilaisten henkireikä.

Nyt Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto laatii yhä uusia suunnitelmia, joissa luontoon ja viheralueille sijoitetaan teitä ja asumalähiöitä. Esivalmistelussa olleet ja kaupunkilaisten ehdottamat ympäristöä kunnioittavat ratkaisut työnnetään sivuun. Näin kävi viime vuonna Meri-Rastilan metsissä, ja luonnonkauniin Vartiosaaren betonointihanke on jo pitkällä.

Viimeisimpänä esillä on ollut Vanhankaupunginlahden luontokokonaisuuteen kuuluva Kivinokka.  Kaupunkisuunniteluvirasto ehdotti viime viikolla Kivinokan niemeen ja sen tyvelle  10 000 asukkaan lähiötä, siis Hangon (9111 asukasta) tai Karkkilan (9068 asukasta) kaupungin väkimäärää. Siitä 6000 olisi niemen alueella.

Tätä kaupunkisuunnittelulautakunta ei sentään niellyt vaan jätti asian pöydälle, minkä jälkeen demarit, vihreät ja Vasemmistoliitto ilmoittautuivat Kivinokan säilyttämisen taakse.  Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäelle (kok.) viheralueiden säilyttäminen näyttää kuitenkin olevan mahdoton ajatus. Kun lautakunnasta on tulossa ”väärä” päätös, Rauhamäki ilmoitti Helsingin Sanomissa, että kyseessä on ”liian merkittävä asia” lautakunnassa päätettäväksi. Rakentamisen mahdollisuus ja poliittinen peli avautui jälleen,  vaikka luultiin yhden arvoalueen päässeen suojaan.

Kivinokka-suunnitelman havainnekuva. Tiheä korkeiden kerrostalojen lähiö peittää niemen. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kivinokka-suunnitelman ajamisessa ikävää on ollut kovien arvojen ajaminen pehmeillä sanankänteillä Projektipäällikkö Tuomas Hakalan johtamat kaupunkisuunnittelijat väittävät 6000 asukkaan Kivinokka-lähiön olevan ”ekologisesti kestävä” ja ”maastoon sopeutuva”. Kuitenkin talot olisivat 6–10-kerroksisia: ne dominoisivat Vanhankaupunginlahden maisemaa ja koko niemeä. Ehdotetun rakentamisen tiheyttä on verrattu Helsingin Katajanokkaan, jossa on noin noin 4000 asukasta kaksi kertaa niin suurella alueella kuin Kivinokan rakennusalue.

Näin rankka rakentaminen jättäisi entisestä metsästä vain kaistaleen niemen itäreunaan ja jokusen puun talojen keskelle. Sitä voi verrata alla olevaan kuvaan, jossa Kivinokka komeilee nykyisellään (molemmat kuvat kaupunkisuunnitteluviraston Kivinokka-ehdotuksesta). Virasto toteaa, että jäljelle jäävää metsää suojellaan muun muassa kesämajoja rakentamalla:

Vanhan metsän alue säilytetään suurelta osin virkistysalueena, jolle sijoitetaan myös uusia kesämajoja. Osa arvokkaiksi arvioiduista kasvillisuus- ja lintualueista joutuu kuitenkin rakentamisen vaikutuspiiriin. Osan arvot menetetään todennäköisesti kokonaan.

Eikä rakentaminen jäisi Kivinokkaan vaan sen tyven tarkastelualueelle haluttaisiin vielä 4000 asukasta lisää ja vielä yli 100 000 neliömetriä liiketilaa. Asukkaita onkin siten yhteensä 10 000. Tämä on luku, jota pitää verrata aikaisempiin kolmeen kehittämisvaihtoehtoon. Tällöin huomataan, että kaupunkisuunnittelulautakunta oli valinnut suunnittelun lähtökohdaksi raskaan rakentamisen, mutta esitti sen asukasmäärän kahdessa osassa.

Kivinokka nykyisellään. Kuva: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kaupunkilaiset olivat uskoneet viraston valitsevan virkistyskäyttövaihtoehdon, mutta myös Kivinokassa virasto sivuutti luonnon ja virkiistysarvot. Näin oli, vaikka Kivinokka rajoittuu Vanhankaupunginlahden lintuveteen ja niemellä on tervaleppälehto ja vanha metsä. Hangon asukasmäärän paineessa suurin osa luonnosta betonoitaisiin ja säästettävienkin kohteiden luonto kuluisi joksikin aivan muuksi kuin nyt. Tämän kaupunkisuunnittelulautakunta on nyt huomannut, ja sen enemmistö haluaa säästää niemen.

Toivottavasti muut  puolueet ja kokoomuksen vihersiipi eivät anna periksi Tatu Rauhamäen rakentamisideologialle enää Kivinokassa.