Maaliskuun laskeva aurinko hellii Helsingin Arabianrantaa. Lahti on vielä jäässä rantoja lukuun ottamatta. Vedenrajaa pilkuttavat vielä lehdettömät tyrnipensaat. Ne on jätetty puiston rakentamisvaiheessa paikoilleen, Hermanninrannan puolella puumaisia pensaita on melkein metsäksi asti.

Helsingin yliopiston kasvitieteen yksikön intendentti Arto Kurtto kertoo, että Arabianrannan tyrnit ovat alun perin istutettuja. Kurtto ei kuitenkaan osannut kertoa kenen toimesta kasvit on aikoinaan istutettu rantaan. Nettipalstoilla epäillään tyrnien olevan kuitenkin yliopiston peruja.

”Linnut ovat levittäneet marjoja, joten tyrniyksilöitä voi alueella nähdä myös villin oloisina”, Arto Kurtto täsmentää.

Suomessa tyrni kasvaa luonnonvaraisena Ahvananmaalla ja Pohjanlahden rannikoilla. Se kukkii normaalisti toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Tyrnipensaat hehkuvat oranssinkeltaisina lokakuussa, jolloin marjat kypsyvät poimintakuntoon. Arabianrannan tyrneistä voi loppusyksyllä napata muutamia maistiaisia kävelylenkillä, mutta kannattaa muistaa varoa kasvin teräviä piikkejä!

Tyrnin marjat ovat erittäin C-vitamiinipitoisia ja niissä on myös karotenoideja, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Tyrniä on käytetty rohtona muun keripukin torjuntaan sekä ripulin hoitoon.

Täyttömaasta asuinalueeksi muutetun Arabianrannan maisemat tulevat vielä muuttumaan, sillä viereiseen Hermanninrantaan ja Kyläsaaren rakennetaan kodit yli 3800 asukkaalle ja rakentaminen jatkuu aina Sörnäistenrantaan ja Kalasatamaan saakka. Koko alueen rakentaminen kestää noin 20 vuotta.

 

Kuva: Wikimedia Commons

Kuva: Wikimedia Commons

arabianrantatyrni

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €