Joulunalus on maa­tilalla kiireistä aikaa. Puuhaa riittää ennen kuin talon­väki ja koti­eläimet pääsevät rauhoittumaan joulun viettoon.

Joulukuun lehdessä kuullaan silakan kuulumiset, katetaan talviruokinta metsään linnuille, retkeillään Kilpisjärvellä Tsahkalin laavulla ja paljastetaan tämän vuoden Turhake.

7.12.2023 Arjen valinnat

Riisi, lanttu, kaneli, kardemumma... Monet ruoka- ja maustekasvit ovat tehneet pitkän matkan Suomeen.

Suomessa on ainutlaatuinen autiotupaperinne, kämppiä on satoja. Niiden turvin voi rauhoittua joulunviettoon metsän siimeksessä tai tunturin kupeessa.

Tutkimusten mukaan sillä ei ole väliä, mitä metsässä puuhailee. Riittää, että sinne menee, ja samalla voi kokea metsäympäristön elvyttävän vaikutuksen. Luonnossa oleilu kohottaa tutkitusti myös mielialaa, mutta laskee sykettä ja verenpainetta.

Tänä vuonna naali sai Suomessa suuria poikueita runsaan myyrävuoden siivittämänä. Lue, mitä muuta naalien hyväksi on tehty.

Orava on tuttu vieras lintulaudalla. Mutta onko se ahne?

Pihlajan latvasta kuuluva helisevä sirinä voisi kuulua joulun kulkusista, mutta ääntä pitää puiston puuhun lehahtanut monikymmenpäinen tilhiparvi. Kuuntele ääninäyte!

Näppärä orava evästää mielellään lintulaudalla. Asutuksen läheltä oravan löytääkin varmemmin kuin metsän siimeksestä.

Vielä joitain vuosikymmeniä sitten luontoharrastukseen kuuluivat kasviot ja hyönteisten keräily. Enää uhanalaisten perhosten keihästämistä nuppineuloilla ei katsottaisi suopeasti. Ymmärrän tämän, mutta onko varovaisuus mennyt jo liian pitkälle? Lue tai kuuntele Riikka Kaihovaaran kolumni.

Suomessa koristellaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Ympäristön kannalta vihrein joulupuu on luonnonkuusi. Merkitystä on kuitenkin myös sillä, miten kuusi noudetaan ja hävitetään.