Katajanmarjoja on vanhastaan käytetty rohtoihin sekä graavikalan ja riistan maustamiseen, mutta tislaamoilla se on mennyt ginin ja muiden viinojen mausteeksi.

Riekonmarjan sato on pieni, eikä sitä juuri hyödynnetä, mutta tutkijoiden kiinnostus on herännyt. Tiedetään, että riekonmarjassa on vähän sokereita mutta poikkeuksellisen paljon syaniidi-3-O-arabinosiidi-nimistä antosyaania.

Variksenmarja sen sijaan on tyrnin tapaan tuulipölytteinen ja siksi sadoltaan vakaa. Se on myös Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen.