Suomalaiset suot ovat nauttineet kansainvälisestä huomiosta lähinnä loppukesäisin. Silloin suopotkupallon MM-kisat esiintyvät ulkomaisten medioiden Suomi-eksotiikkaa tarjoilevissa kevyissä jutuissa. Lokakuussa arvostettu yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi erilaisen suojutun. Se käsitteli suomalaisen turveteollisuuden ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjä, tuhoutuneita vesistöjä. ”The Peat Monster”, kuului reportaasin otsikko: turvehirviö.

Ukrainan kriisi nosti esiin Suomen riippuvuuden venäläisestä, etupäässä fossiilisesta tuontienergiasta. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian emeritusprofessori Alpo Juntunen kommentoi asiaa Suomen Luonnolle.

Näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Laura Ruohosen uutuus Luolasto sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa maaliskuun alussa. Näytelmä tarttuu synkkään aiheeseen, ydinjätteen loppusijoitukseen. Ajankohtainen ja tärkeä aihe, mutta miten se taipuu teatteriin? Mikä sai Ruohosen ottamaan riskin?

Vuonna 2020 kanadalaisen yhtiön kaivokselta hulahtaa valtava määrä myrkkykemikaaleja luontoon Lapissa. Suomen hallitus asettaa menetelmää käyttävät kaivokset toimintakieltoon ja ryhtyy paikkaamaan kaivoslain porsaanreikiä, joiden avulla turmakaivos oli saanut toimintaluvan puutteellisin selvityksin.

Dokumenttifestivaali DocPoint tuo Helsingin valkokankaille parhaat dokumentit niin Suomesta kuin ulkomailtakin 28.1.–2.2.2014. Ohjelmistossa on monena vuonna ollut ilahduttavasti myös luontoon ja ympäristöön liittyviä dokumentteja. Tänä vuonna festivaalin yhtenä pääteemana on ydinvoima. Katso trailereita!

Tsernobyl-päivänä 26.4. käynnistyy ydinvoimaan ja uraaniteollisuuteen keskittyvä elokuvafestivaali Atomic Ciné.

Tshernobyl räjähti 1986, mutta sen jäljet näkyvät yhä Suomenkin luonnossa. Merkittävin radioaktiivisista aineista on cesium-137, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta.