Talitiainen joulun alla
Kauniin talitiaisen ja ihmisen läheisyys juontaa pitkältä ajalta.
Kauniin talitiaisen ja ihmisen läheisyys juontaa pitkältä ajalta.
Kun ilmat kylmenevät, yöpakkasetkin saapuvat, ehkä on luntakin maassa, viimeistään silloin lennähtävät talitiaiset kolistelemaan ikkunalaudoille, hyppäävät ikkunanpuitteille, jopa koputtavat ikkunaa. Kun talitiaiset rapistelevat ikkunoilla, se merkitsee kansanperinteessä myös ennustusta ilmojen kylmenemisestä, talven tulosta. Talitiaisen näkemisestä ikkunoilla vanha kansa tulkitsi, että pihapiirin vanha tuttu kaveri kyselee myös syötävää. Ja sitä tahdottiin toki antaa.
Talitiainen viihtyy lähellä ihmistä. Se pesii pihapöntöissä, mutta myös varsin mielikuvituksellisissa paikoissa pihapiirin eri rakennuksissa.
Pieni suolaton läskin palanen kuului tinteillekin, kun joulusikaa aikanaan teurastettiin. Ja jouluksi pantiin pihalle myös uusi kauralyhde linnuille.
Talitiainen hakee muutenkin turvaa ihmisen läheltä, pihapiiristä ja rakennuksista, mm. tuulelta ja kylmältä suojaavaa yöpymiskoloa. Ja ihminen nauttii kauniista linnusta, sen äänistä ja tiaisen läsnäolon tuottamasta mielen ilosta.