Pyrstötiaisparin pesue viettää elämänsä ensi viikot pehmeän pallopesän suojissa. Pesästä lähdön hetki on iloinen, mutta emoja huolestuttava perhetapahtuma.
Ilmastonmuutos ja lämpenevät keväät saavat monet vaihtolämpöiset eläimet, kuten hyönteiset, lähtemään liikkeelle entistä aikaisemmin. Näin on myös monilla kimalaisilla, mutta eri lajit reagoivat eri tavalla.
Suomussalmella teeri ja riekko hautovat sulassa sovussa kylki kyljessä. Hautovien naaraiden munat ovat sekoittuneet, mutta se ei tunnu naapuruksia haittaavan.
Pesän tarkoitus on suojata poikasia, ja evoluutio on kehitellyt siihen monta eri tapaa. Mutta mikä pesistä on kaikkein paras? Kysyimme kolmelta arkkitehdiltä.
Kasvillisuudeltaan hyvin suunniteltu luontopiha on monipuolinen ruoka-aitta linnuille. Kasvivalinnoissa on hyvä ajatella sopivuutta Suomen oloihin ja kyseiselle kasvupaikalle.
Merikaali on villivihannes, jonka herkullista makua ylistettiin jo 1700-luvun kasvioppaassa. Etelärannikon ja lounaissaariston harvinaisuutta voi viljellä myös itse. Katso jutusta kasvatusohjeet!
Isojen lintujen, joutsenten, hanhien, kurkien ja haahkojen muutto alkaa olla huipussaan. Esittelemme kolme paikkaa, joissa isoja siivekkäitä pääsee tarkkailemaan.
