58/100

Harmaasieppo kuuluu kymmenen yleisimmän Suomessa pesivän linnun kerhoon. Ken on löytänyt sen pesän verannalta, parvekkeelta tai vaikkapa liiterin oven päältä, on tullut tuntemaan tämän linnun. Muuten se on aika tuntematon ”harmaavarpunen”.

Harmaasieppo pesii koko maassa, kunhan reviirillä on edes jokunen puu. Harmaasieppo pesii myös avopönttöön tai vaikkapa räystäänaluslaudalle, joka on sijoitettu niin, että siitä aukeaa avoin näköala. Viimeksi löysin pesän Repoveden kansallispuiston portin repolaisen korvien välistä.

Harmaasieppo ei pelännyt kettu repolaista Repoveden kansallispuiston pohjoisella sisäänpääsyllä. Pesä on puisen revon korvien välissä.

Vailla räikeitä erityistuntomerkkejä harmaasieppo jää usein havaitsematta. Sen äänetkin ovat hiljaisia sirahduksia. Fii dak dak osuu parhaiten korviin. Mikään linnussa ei ehkä kiinnitä huomiota niin kuin erikoiset ihmistä lähellä olevat pesäpaikat. Nekin huomaa monasti vasta, kun harmaasiepot jo ruokkivat poikasiaan.

Hyönteispyyntiin liittyy kuitenkin luonteenomaisia piirteitä. Harmaasieppo istuu näköalapaikalla ja pyrähtää nopeasti hyönteisen perään, lehahtelee edestakaisin, nappaa useimmiten saaliinsa ja palaa taas tähystyspaikalleen; välillä se saattaa käydä maassakin. Eri kärpäset ovat poikasten pääruokaa, mikä kuulostaa kesämökkiläiseltä varmastikin hyvältä. Emo avittaa poikasia ruokkimalla niitä pesästä lähdön jälkeenkin ja näyttää samalla mallia hyönteispyynnissä.

Tässä pari kuvaa linnun tunnistamiseksi pihapiiristä tai vaikkapa marjametsässä sirahtelemasta.

Harmaasiepon pesä löytyy usein pihan rakennuksista.

100 päivää luonnossaharmaasieppoSuomi 100

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.