17/100

Varhaisimmat nahkiaismuodot arvioidaan 500 miljoonan vuoden takaisiksi. LuKen kiintoisat nettisivut kertovat, että nahkiainen on kala, mutta sikäli aivan omanlaisensa, että sen selkäranka ei ole luuta vaan rustoa. Kiduskansiakaan nahkiaisella ei ole, vaan kidusaukkoja silmien takana. Ympyräisellä imukuppisuullaan nahkiainen tarttuu ”tavallisiin” kaloihin ja raastaa niistä syömistä.

Savustettu nahkiainen tunnetaan suurena herkkuna. Nahkiaista pyydetään varsinkin Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Nahkiaispyydykset tehtiin varhemmin pajuista ja katajista. Varmaankin joku kalastaja käyttää edelleen näitä kauniita perinteisiä luomumateriaaleja.

Nahkiaiset maistuivat myös talvehtiville isokoskeloille viime viikolla. Kymijoen yhdessä suistohaarassa, keisarin huvimajastakin tunnetussa Langinkoskessa hääräsi nahkiaispyynnissä kolmisenkymmentä koskeloa. Kunnon kokoinen nahkiainen täyttäisi kerralla taitavan kalastajan vatsan. Kun onnekas pyynti päätyi pintaan, kiirehti muutama kaveri oitis melkoisessa takaa-ajon melskeessä kisaamaan saaliista. Kalamies kuitenkin heilautti nahkiaisen taitavasti kurkkuunsa jos kohta käärmemäisen saaliin kiireinen nieleskely näkyi hetken pullistumana linnun kaulassa.

Pieniä määriä isokoskeloita talvehtii ulkona merellä. Meren saadessa jääpeitteen nämä viivyttelevät linnut siirtyvät etäämmäksi, mutta monesti myös avoinna oleviin rannikon jokisuiden virtapaikkoihin.

Nahkiainen on erikoinen kala, Langinkoski 16.2.2017.

 
Isokoskelolla on muuten hauskoja nimiä: Ruijan suomenkielessä isokoskeloa kutsutaan kalasorsaksi ja virolainen nimi on jääkoskel. Tuokin nimi osui hyvin Langinkosken jäälohkareiden ja sulien maisemaan.

Muuttoaikana syyskuussa kalasorsia saattaa nähdä kymmeniä tuhansia esimerkiksi Tenon suistossa. Silloin ne ovat kuitenkin äärimmäisen arkoja ja lähtevät lentoon jo satojen metrien päästä kulkijasta. Mutta talvisessa jokisulassa voi onnekkaasti päästä tarkkailemaan lintua ja sen kalastusta paljon lähempää. Ja keväällä isokoskelot saapuvat ensimmäisten muuttajien joukossa aukeaviin sulapaikkoiin.

Suurikokoisella pöntöllä tai vaikkapa liiterin ja venevajan alle taikka luodon kivirovikkoon piilotetulla pesälaatikolla voi tarjota isokoskelolle oivan pesäpaikan. Lentoaukon tulee olla 130 mm ja pesäontelon halkaisijan 25 cm. Korkeutta pöntöllä saisi olla 70 cm.