100 päivää luonnossa: Nokikana syysmuutolla
Nämä kuvat ovat Haapsalunlahdelta 15.9.2017. Kuvassa on syksyinen kokoontuminen - nokikanat eivät pesi yhdyskunnissa. Päin vastoin, ne ovat tarkkoja reviirirajoistaan. Mutta nokikanapari hakee monasti suojaa pesimällä naurulokkiyhdyskunnan kainalossa. Taustalla vedessä oleva ruskeansävyinen pitkä vana on yli tuhannen Haapanan parvi. Haapanat ovat syysmuutolla samoihin aikoihin kuin nokikana. Kuvat: Samuli Haapasalo
83/100
Nokikanaa voi nähdä vielä viivyttelemässä syysmuutolla, vaikka suurin osa on jo lentänyt etelämmäksi.
Nokikana on aika pöhkön näköinen ja oloinen lintu. Tummanharmaa, melkein musta puku ja koivet sekä kirkkaan valkoiset otsakilpi ja nokka. Uinti on nykyttävää, tavallaan kömpelön näköistä. Lento lintujärvellä jää usein raskaaksi lyheksi juoksuksi veden pinnassa petolintua pelästyessä tai vaikkapa reviiritappeluissa.
Muuttomatkalla nokikanaa ei pääse koskaan näkemään lennossa. Se muuttaa vain pimeän turvin. Ääniä voi toki kuulla öiseltä taivaalta.
Sukeltajanakin nokikana on hieman koominen tapaus. Tuntuu, että vesi ahdistaa sen pinnalle kuin korkin! Ääniä voisi kutsua teräviksi kilahduksiksi ja röhkimisiksi.
Jos tällainen lintu piirrettäisiin mielikuvitusanimaatioon, se ei tuntuisi kovinkaan uskottavalta :). Mutta sellainen nokikana on oikeasti.
Näistäkö syistä vai muuten, minusta nokikana on hauska lintu! Erilainen. Mielelläni sitä tarkkailen. Ja rantakanoista, joista monet ovat hyvin piiloittelevia, nokikana onkin näkyvin laji.
Kaksi nokikanaa ruokailemassa syksyisen ruovikon laidalla. Muutolle lennetään aina yöaikaan.