Minimalistisia, ajattomia kuvailee vaatesuunnittelija Anniina Nurmi omaa mallistoaan. Sellaiselta hänen työhuoneellaan Lahden keskustassa näyttääkin. Rekeissä roikkuu enimmäkseen mustan ja harmaan sävyjä, väripilkkuna oranssia ja valkoista, mekkoja, paitoja ja jakkuja. Ja tietysti farkunsinistä. Nurmi on suunnitellut hampusta ja kierrätysdenimistä valmistettuja farkkumalleja, jotka ommellaan Keiteleellä.

Nurmi on Suomessa ekomuodin pioneereja. Lahden kaupunki palkitsi hänet tänä vuonna Vuoden Ympäristötekijänä.
”Aloitin opinnot Lahden muotoiluinstituutissa 2007 ja huomasin, että vastuullisista vaatteista ei juuri ole suomenkielistä tietoa saatavilla. Perustin vihreatvaatteet.com-sivuston 2008 korjaamaan tätä puutetta.”

Mallistossaan hän käyttää kierrätyskankaita, luomupuuvillaa sekä hamppua, joka tulee Romaniasta. Kotimaista hamppukangasta ei ole saatavilla.
”Raaka-aineet on suurimmaksi osaksi hankittava ulkomailta. Kierrätystrikoo tulee Intiasta ja farkkukangas Kiinasta. Molemmat kankaat on tehty teollisuusjätteestä. Lisäksi mallistossani on käytetty turkkilaista luomupuuvillaa.”

Vaatteita ostetaan yhä enemmän heräteostoksena, tarkkaan miettimättä, onko niille tarvetta.
”Pikamuoti saapui halpojen ketjumyymälöiden myötä Suomeen parikymmentä vuotta sitten. On pitkä prosessi alkaa muuttaa sen luomia ostoasenteita”, Nurmi sanoo.

Suomalainen vaateteollisuus on huonossa jamassa juuri ulkomaisten ketjujen jyrätessä markkinoita. Ketjujenkin pitäisi kantaa vastuuta ja tarjota todellisia vihreitä vaihtoehtoja.
Ekologisen vaatteen koko elinkaari materiaaleista valmistukseen kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, ja se on laadukas ja malliltaan pitkäikäinen. Ja tietysti käyttäjälleen mieluinen, jolloin hän haluaa myös kohdella vaatetta hyvin.

”Jos suomalaisetkin isot vaatemerkit lähtisivät mukaan alan viherryttämiseen, niin suurilla volyymeillä ekologisten vaatteiden hinnatkaan eivät karkaisi pilviin”, Nurmi sanoo.
Ekomuodin uusimmissa tuulissa puhaltavat laaja-alaisemmat näkemykset suunnitteluun ja tuotantoon.
”Yhä enemmän kuluttajia osallistetaan vaatteen suunnitteluun ja tekemiseen, jolloin saadaan haluttu lopputulos.” Sehän kuulostaa melkein entisaikojen räätälien työltä.

Myös uusia, ympäristöystävällisempiä materiaaleja on kehitteillä. Vanhat kuitukasvit kuten nokkonen ja hamppu ovat taas arvossaan. Myös öljypohjaisten tekokuitujen tilalle suunnitellaan biohajoavia vaihtoehtoja.
”Maissista ja sokeriruo´osta tehdään PLA-kuitua (polylactid acid), mutta siinä kilpaillaan ruuantuotannon kanssa samasta raaka-aineesta. Tulevaisuudessa kuitua voitaneen tuottaa esimerkiksi ruohosta tai biomassasta.”

Vaateremontin voi aloittaa siivoamalla kaappinsa: laittaa käyttämättömät vaatteet kiertoon ja suosia monikäyttöisiä vaatteita.
”Oman vaatekaapin viherryttäminen kannattaa aloittaa jo olemassa olevien vaatteiden pohjalta ja edetä pikku hiljaa”, Nurmi muistuttaa. n

Nurmi-malliston vaatteita on nähtävillä vastuullisen kuluttamisen Luonnollisesti-messuilla Helsingin messukeskuksessa 17.–19.10. Anniina Nurmi on ollut luomassa kriteeristöä näytteilleasettajien vastuullisuudesta.

www.vihreatvaatteet.com, www.nurmiclothing.com

ekologinen elämäntapaekomuoti

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!