Euroopan neuvoston ympäristövaliokunta äänesti ympäristöministerien kokouksessa maanantaina 17.6.2024 ennallistamisasetuksesta. Asetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato Euroopassa ennallistamalla maa- ja merialueita. Asetuksen puolesta ovat vedonneet niin ympäristöjärjestöt, tutkijat kuin moni muukin taho.

Kyseessä oli neuvoston, komission ja parlamentin neuvottelema kompromissiesitys, joka syntyi pitkien ja vaikeiden kolmikantaneuvotteluiden jälkeen marraskuussa 2023. Asetuksen matka tyssäsi aikaisemmin tänä vuonna, kun Suomi yhdessä muutamien muiden jäsenvaltioiden kanssa ilmoitti äänestävänsä neuvostossa sitä vastaan.

Moni maa esitti neuvoston kokouksessa huolensa siitä, millaisen signaalin EU:n päätöksentekokyvystä ja järjestelmän toimivuudesta antaa, jos tätä huolella neuvoteltua kompromissia ei hyväksytä.

Itävalta kääntyi nyt kannattamaan asetusta. Tämä riitti, ja asetus meni läpi.

Asetuksen kannattajat painottivat uskottavuuden lisäksi asetuksen tärkeyttä koko maanosan taloudelle ja tulevaisuudelle. Slovakian edustaja tiivisti asian: ”Luontoa pitää ennallistaa siellä missä sitä on eniten pilattu, siitä tässä on kysymys.” Aiemmin kriittisesti suhtautunut Slovakia äänesti nyt asetuksen puolesta.

Suomi jäi vastustajien kutistuneeseen joukkoon yhdessä Unkarin, Puolan, Italian, Hollannin ja Ruotsin kanssa. Ympäristöministeri Kai Mykkänen totesi puheenvuorossaan, että Suomella on edelleen epäilyksiä kustannusten suhteen, ja viittasi siihen, että maassa on niin paljon tiettyä biotooppia, johon asetus vaikuttaisi. Metsäteollisuus on aiemmin ilmaissut suhtautuvansa kriittisesti asetukseen.

Ennallistamisasetus tulee voimaan heinä-elokuussa.

Juttua päivitetty 17.6.2024 klo 17.38. Lisätty maininta Slovakian kannasta, metsäteollisuuden kriittisestä suhtautumisesta ja tieto asetuksen voimaantulosta.