Kun Suomen rajan ylittää uusi laji ja asettuu luontoon pysyvästi, sitä voidaan kutsua joko vieraslajiksi tai tulokaslajiksi. Jako on ihmisen kehittämä, eikä siitä voi suoraan päätellä, onko laji ”hyvä” tai ”paha”. Määritelmä voi kuitenkin auttaa ennakoimaan tulevaa.

Mitä tarkoittaa vieraslaji?

Vieraslaji on sellainen laji, jonka ihminen on siirtänyt uudelle elinalueelle jonkin leviämisesteen yli. Esimerkiksi Pohjois-Amerikasta suomalaisiin puistoihin ja puutarhoihin tuotu isotuomipihlaja ei olisi onnistunut leviämään itsekseen Atlantin poikki. Tänne päästyään se on kuitenkin sopeutunut paikallisiin oloihin ja alkanut levitä luonnossa.

Vieraslajin määritelmä ei ole sidottu valtioiden rajoihin vaan luontaisiin elinalueisiin. Esimerkiksi haitallinen vieraslaji supikoira levittäytyi Suomeen itärajan takaa, mihin ihminen oli sen alun perin siirtänyt Kaakkois-Aasiasta.

Vieraslaji voi tulla uuteen paikkaan myös vahingossa, vaikkapa rahdin tai laivojen painolastiveden mukana.

Isotuomipihlaja on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja lasketaan siksi vieraslajiksi. Se on uhkaavasti villiintynyt luontoon, mutta sitä ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi säädetty lailla haitalliseksi. Kuva: Tauno Erik / Wikimedia Commons (CC BY-SA 4.0)

Miten tulokaslaji eroaa vieraslajista?

Tulokaslajiksi määritellään sellainen laji, joka saapuu lähialueilta luontaisesti leviämällä. Osa tulokaslajeista on levinnyt maata pitkin, osa taas saa apua vaikkapa tuulilta tai merivirroilta.

Esimerkiksi tuttu neitoperhonen on Suomessa tulokaslaji, joka alkoi runsastua vasta 1970-luvulla.

Ilmaston kuumeneminen tarjoaa lajeille mahdollisuuden levittäytyä kohti pohjoista, ja siksi Suomeen on odotettavissa jatkuvasti uusia tulokaslajeja.

Nykyisin hyvin tuttu neitoperhonen on tulokaslaji. Se alkoi yleistyä Suomessa vasta 1970-luvulla. Kuva: Pirkko Siukonen / Havaintokirja

Mikä on haitallinen vieraslaji?

Vieraslaji ei automaattisesti ole pahis, mutta sen vaikutukset ovat paljon arvaamattomammat kuin tulokaslajin. Se on täysin uudessa ympäristössä, uudenlaisten lajien keskellä, ja sen luontaiset vihollisetkin ovat saattaneet jäädä lähtöpaikkaan.

Tämän seurauksena osa vieraslajeista alkaa runsastua ja levitä vauhdilla, muiden lajien kustannuksella. Esimerkiksi valkopajuangervo voi muodostaa laajoja tiheiköitä, joissa ei kasva mitään muita kasvilajeja. Kasvien monimuotoisuuden väheneminen vähentää edelleen hyönteisten monimuotoisuutta, ja haittavaikutus laajenee.

Vieraslaji voidaan määritellä haitalliseksi, kun sen leviäminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta, alkuperäislajeja, ihmisten terveyttä tai elinkeinoa.

Vieraslaji voi myös muuttua haitalliseksi vaikkapa silloin, kun kuumeneva ilmasto auttaa lajia kasvamaan tai levittäytymään entistä tehokkaammin.

Lue lisää valkopajuangervosta

Vieraslaji valtasi jokivarren Espoossa – valkopajuangervon kasvatuskielto astuu voimaan pian

Supikoira ja minkki uhkaavat saariston lintuja

Haahkan henkivartijat

Mitä laki sanoo?

Vieraslajilain mukaan haitallista vieraslajia ei saa pitää hallussa, kasvattaa, siirtää, levittää tai myydä.

Laki kieltää kaikkien vieraslajien päästämisen luontoon – myös niiden, joita ei ole määritelty haitalliseksi.

Tietoa vieraslajeista ja haitallisista vieraslajeista löydät täältä >>

Koko vieraslajeja koskevan lakitekstin löydät täältä >>

Mitä minun pitää tehdä?

• Tunnista ja torju haitalliset vieraslajit omalta maaltasi. Etenkin kasvilajien ja espanjansiruetanan torjuntaan kaikki voivat osallistua. Vieraslajien torjunta oman tontin ulkopuolella vaatii luvan maanomistajalta.
• Poista haitalliset vieraslajit myös istutuksista. Esimerkiksi kurtturuusun siemenet voivat levitä pitkiäkin matkoja, kun linnut syövät kiulukoita. Niitä ei voi siis turvallisesti kasvattaa edes omassa kukkapenkissä.
• Ole varovainen. Selvitä kullekin lajille sopivat torjuntaohjeet. Älä laita haitallisten vieraslajien juuria tai siemeniä kompostiin, vaan pussita ne tiiviisti ja hävitä polttoon menevän sekajätteen mukana.
• Seuraa tilannetta vielä useampi vuosi torjunnan jälkeen. Maahan on voinut jäädä itämiskykyisiä siemeniä tai juurenpaloja. Tarkkaile myös pihasi ympäristöä lajin leviämisen varalta.

Yleisimpiä puutarhojen haitallisia vieraslajeja

Keräämme havaintoja valkopajuangervosta 15.9. asti

Äkkää villiintynyt vieraslaji: ilmoita havainto valkopajuangervosta!

Mitä muuta minä voin tehdä?

• Ilmoita missä tahansa havaitsemasi haitallinen vieraslaji kansallisessa vieraslajiportaalissa, osoitteessa vieraslajit.fi >>
• Osallistu vieraslajitalkoisiin. Niitä järjestävät muun muassa monet yhdistykset.
• Älä istuta puutarhaasi sellaisia lajeja, joilla on riski levitä luontoon, vaikka niitä ei olisikaan säädetty haitalliseksi. Kuumeneva ilmasto voi tehdä niistä haitallisia lähitulevaisuudessa. Vieraslajiportaalista löydät tietoa myös näistä kasveista.