Lausuntoaika hallituksen määritelmästä vanhojen metsien kriteereiksi umpeutuu keskiviikkona. Esitys on herättänyt kritiikkiä, ja ympäristöjärjestöt syyttävät hallitusta vastuun pakoilusta.

Suuri osa hakkuiden ulkopuolelle aiemmin jätetyistä valtion vanhoista metsistä voi jäädä pois suojelusta, koska kriteerit rajaavat vanhan metsän hyvin suppeasti.

Hallituksen esityksen myötä metsät, jotka aiemmin muun muassa vanhojen metsien suojeluohjelmassa olisi määritelty suojelun arvoisiksi vanhoiksi metsiksi, eivät sitä enää olisi, vaan suojelukynnys nostettaisiin aiempaa huomattavasti korkeammalle kriteereitä tiukentamalla, kirjoittaa metsätieteiden professori Jaana Bäck Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan lausunnossa.

Tämä voi johtaa siihen, että vanhojen metsien hakkuut lisääntyvät koko Suomessa.

”Luonnontieteen näkökulmasta: noiden kriteerien toteutuessa jätetään paljon erittäin arvokasta metsää suojelun ulkopuolelle, ja se tarkoittaa sitä, että ne ovat vaarassa joutua hakkuiden piiriin”, Bäck kommentoi Suomen Luonnolle.

Voimakkain huoli on Etelä-Suomesta, jossa iso osa jäljellä olevista suojelullisesti arvokkaista metsistä ei mahdu kriteereihin.

Hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut suojelemaan jäljellä olevat valtion vanhat metsät. Nyt päätettävää kriteeristöä sovellettaneen myös yksityismaille, sillä esityksessä viitataan niihin toteamalla, että yksityismailla toteutus tapahtuu vapaaehtoisesti METSO-ohjelman keinoin ja siitä sovitaan maanomistajan kanssa.

Metsäalan liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä kertoo Suomen Luonnolle, että esitys ei määrittele, miten suojelu yksityismailla korvataan, eikä huomioi metsänomistajien erilaisia tavoitteita.

Kriteerien ollessa hyvin kapeat ei suojelumyönteinen maanomistaja välttämättä saa metsäänsä suojelluksi vaikka haluaisi. Lausunnossa Mikkilä nostaa esiin myös ennakoivien hakkuiden riskin. Esityksen epämääräisyys voi johtaa siihen, että metsänomistajat hakkaavat metsänsä kiireellä varmuuden vuoksi, koska eivät tiedä, mitä tuleman pitää.

Tutkimusten mukaan kansalaiset näkisivät mielellään vanhoja metsiä suojeltavan nykyistä enemmän.

”Tältä osin hallituksen esitys vaikuttaa johtavan sellaiseen vanhojen metsien suojelun tasoon, joka ei näyttäisi saavan kansalaisten tukea”, Luonnonvarataloustieteen professori Olli Tahvonen kommentoi.

Professori Jaana Bäck: ”Iso osa kriteerien ulkopuolelle jäävistä vanhoista metsistä on riskissä joutua hakkuiden piiriin.”

• Kriteerit ovat tiukat etenkin lahopuun määrän suhteen.
  Sekä lahopuulle että metsän iälle on esityksessä poimittu suurimmat mahdolliset arvot. Raja on niin korkealla, että paljon erittäin arvokkaita suojelulle kelpaavia metsiä jää suojelun ulkopuolelle.

• Kriteerien ulkopuolelle jääviä metsiä ei enää saada takaisin kun ne on kerran hakattu.
  Menee seuraavat sataviisikymmentä vuotta, ennen kuin ne ovat taas yhtä vanhoja.

• Esityksessä yhdistetään vanhan metsä ja luonnontilaisen metsän kriteerit ja katsotaan, että molempien pitää täyttyä yhtä aikaa. Siitä johdetaan nämä tiukat raja-arvot.
  Komission ohjeistus ei sisällä tällaista tulkintaa. Vanhoille metsille ja luonnontilaisille metsille olisi tehtävä arviot ja kriteerit erikseen.

Juttua päivitetty 6.8.2024 klo 14. Tarkennettu virkettä: ”Suuri osa hakkuiden ulkopuolelle aiemmin jätetyistä valtion vanhoista metsistä voi jäädä pois suojelusta”.