Ihminen ei ole ainoa laji, joka mielellään loikoilee rantakallioilla. Hylkeet näyttävät tarvitsevan maatukikohtia, joille ne palaavat ainakin muutaman päivän välein.

Touko–kesäkuussa Ahvenanmaan parhailla ulkoluodoilla voi olla tuhatkin harmaahyljettä. Vielä 1980-luvun alussa koko Suomen hallikanta oli vain joitain satoja yksilöitä, joten kanta on ilahduttavasti kasvanut. Hylkeet vaihtavat kevätkesällä karvansa uuteen, ja toimitusta edistää kuivalla maalla pysytteleminen.

Kuvasin monena vuonna harmaahylkeitä lentokoneesta, kun WWF laski halleja osana kansainvälistä Itämeren kannan arviointia. Näimme enimmillään noin 10 000 hyljettä vuonna 2006. Sittemmin kanta on kasvanut koko Itämerellä yli 30 000:een, mutta ei enää Suomen alueella. Kun samalla on siirrytty osin hylkeenkestäviin pyydyksiin, kalastusvahingot ovat selvästi vähentyneet.

Joillakin alueille on kehkeytynyt hyljeturismia. Ilmasta hylkeitä kuitenkin näkevät lähinnä linnut ja hyljelaskijat.

Ahvenanmaan paras hyljeluoto Kökarissa.