Tällä viikolla on uutisoitu laajasti australialaisesta pussieläimestä, vompatista. Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään vompattien kuution mallisen kakan arvoituksen. He totesivat, että vompatin uloste muotoutuu kuutioksi aivan peräsuolen loppupäässä. Suolen loppupää supistuu epätasaisesti, mikä tuottaa erikoisen muodon.

Uloste on viesti

Vompatti viestii kakkakuutioillaan muille vompateille. Kuutioilla merkitään reviiri. Mitä suurempi kasa, sen parempi. Ahkera vompatti voikin kakkia sata kuutiota yössä. Tutkijat ovat arvelleet, että kuutiomuodosta on se hyöty, että kikkareet pysyvät paremmin paikoillaan pinossa kuin pyöreämmät perinteiset ulosteet.

Vompatti on ainut eläin, joka tiettävästi kakkaa kuutioita. Mutta useat muutkin lajit käyttävät ulosteita viestintään. Kotoisista nisäkkäistämme ketun jätöksiä näkee usein aseteltuna kivien ja mättäiden päälle. Tämä on ketun taktiikka reviirin merkitsemisessä.

Mäyrä ja supikoira puolestaan kakkivat käymälöihin. Ne saattavat käyttää samaa paikkaa pitkään, joten kakkakeoista muodostuu joskus varsin massiivisia. Mäyrän ja supikoiran huussit erottaa toisistaan siitä, että mäyrä kaivaa usein käymälän pohjaksi pienen kuopan.

Kakka on tutkijan aarreaitta

Monia nisäkäslajeja pääsee näkemään harvoin. Tämän huomaa myös Suomen Luonnon suositulla Kysy luonnosta palstalla. Palstalle tulee paljon kysymyksiä koskien erilaisia ulosteita, koska ne ovat monesti ainut vihje, jonka ihminen paikalla vierailleesta otuksesta saa.

Kakasta selviää usein muutakin kuin sen tekijän laji. Ulosteita tutkitaan esimerkiksi eläinten ravinnon selvittämiseksi. Jätöksistä voi löytyä sulamattomia luita tai muuta materiaalia, joka kertoo mikä laji on kyseisen eläimen ruuaksi päätynyt.

Mäyrä. Kuva kallerna/WikimediaCommons CC BY-SA 3.0

Mäyrä. Kuva kallerna/WikimediaCommons CC BY-SA 3.0

Maailmalla on tutkittu mäyrien ja supikoirien reviirinkäyttöä ruokintakokeilla, joissa ruokaan on sekoitettu värikästä sulamatonta materiaalia. Kun eri pesien ruokintapaikoille laitettiin eriväristä materiaalia, nähtiin huussien tuotoksista, minkä pesien yksilöt kutakin huussia käyttivät.

Euroopassa mäyrät elävät usein monen eläimen yhteisöissä. Tutkittaessa mäyrien huussien käyttöä on todettu, että reviirien raja-alueilla olevia käymälöitä käyttävät useiden eri ryhmien jäsenet. Huussit saattavatkin toimia tietotoimistoina, jossa ulosteiden välityksellä vaihdetaan monenlaista informaatiota mäyräporukoiden välillä.

Suomessa susikannasta saadaan lisätietoa jätöksiä tutkimalla. Luonnonvarakeskus organisoi susien ulosteiden keräämistä vapaaehtoisverkoston kautta. Ulosteista määritetään DNA, jonka avulla voidaan tunnistaa sen jättänyt yksilö. DNA-tutkimuksen avulla saadaan aineistoa susireviireistä, laumoista ja yksilöiden määristä.

Kakka voi myös edistää uhanalaisten lajien suojelua. Maailmalla on koulutettu koiria etsimään uhanalaisten lajien ulosteita. Koirat haistelevat niin valaiden kakkaa vedestä kuin kädellisten jätöksiä vaikeakulkuisista metsistä. Jätökset paljastavat, missä piilottelevat lajit liikkuvat, ja voivat auttaa suojelemaan niiden elinympäristöjä.

jätöskettumäyräsusiulostevompatti