Taitava poliitikko tarjoaa puheillaan balsamia haavoihin, joita äänestäjä saa maailman melskeissä. Poliitikon pitää tajuta, mikä kulloinkin on balsamia.
Viime vuosituhannella, kun luonnonsuojelu nousi, valkoselkätikkaa pelastettiin ja synnytettiin naturaverkkoa, maanomistajat saivat kirveleviä haavoja. Tuottajien keskusjärjestö MTK syvensi niitä kertomalla, kuinka kaikki menetetään kommunistihipeille. Keskusta antoi balsamia: se vastusti kaikkea suojelua järjestelmällisesti.
Mutta ajat muuttuvat. Nyt, Talvivaaran ja Lokapoikien aikoina, on oltava avarakatseisempi.

Siksi keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän tammikuinen möläytys MTV:ssa tuntui tunkkaiselta. Hän sanoi kannattavansa Kollajan allasta ja koskiensuojelulain purkamista.
Pyysin haastattelua Sipilältä. Tämä tapahtui puolitoista viikkoa ennen hänen sairastumistaan.

Koskiensuojelulain purkamisesta puhuminen ei ehkä vielä ollut virhe. Monet vastustavat yhä kaikkea suojelua. Sipilä puhui heille. Sitä paitsi hän tähtää aikaan 2015 eduskuntavaalien jälkeen: jos keskusta ja perussuomalaiset ovat hallituksessa, koskiensuojelulain purkamiseen aukeaa poliittinen sauma.

Möläytys oli se, kun Sipilä sanoi Iijoen seudun asukkaidenkin kannattavan Kollajan allasta. Tämä ei ehkä ole totta. Sanomalehti Iijokiseutu kysyi tammikuussa lukijoiden mielipidettä Kollajasta. Tuhannesta vastaajasta 800 vastusti sitä. Sipilän puheita on ihmetelty seudulla.

Kollajan allasta havittelee Pohjolan Voima (PVO), jonka suuria omistajia ovat UPM-Kymmene ja Stora Enso. PVO keräisi altaaseen Iijoen kevättulvavedet. Se kääntäisi Iijoen sivujoen, jokihelmisimpukoiden Livojoen, virtaamaan altaaseen. Säilötyt vedet yhtiö tiputtelisi Iijoen alajuoksun voimaloihinsa silloin kun tahtoo. Nykyisellään vesiä joudutaan ohijuoksuttamaan, koska voimaloiden turbiinien kapasiteetti ei riitä. Altaan myötä PVO:n osakkaat saisivat edullista sähköä.

PVO on ylenkatsonut seudun asukkaita jo ennen Sipilää: yhtiön mukaan altaan alle jäisi vain muutama metsästysmaja. Se ei puhu mitään Iijoen kuivuvasta 40 kilometrin jaksosta, jonka varrella on neljä kylää ja satoja rakennuksia. Niitä alkoi nousta, kun vuoden 1987 koskiensuojelulaki säädettiin. Laki takasi ihmisille, että jokea ei valjasteta. He uskalsivat alkaa rakentaa mökkejään ja unelmiaan jokivarteen. Joki elää siitä, että sitä ei ehditty valjastaa. Sipilän puheiden hämmästelyn ymmärtää.

Joen luonto elää tulvista, jotka PVO haluaa leikata. Tulvat puhdistavat. Niistä syntyy joen kierto ja dynamiikka. Allas muuttaisi kymmeniä hehtaareja luonnontilaisia koskia. Kalastajat vastustavat Kollajan allasta: Iijoki on suosituimpia kalastusjokia. Sen koskilta narrataan harjusta ja taimenta kesäaamun usvassa. Lohta, meritaimenta ja vaellussiikaa ollaan palauttamassa puolen vuosisadan jälkeen.
Sipilän avustaja soitti minulle haastattelupyynnöstä. Puheenjohtajalla on kiireitä, hän sanoi. Selitin, että aikaa on koko viikko, tarvitsen vain kymmenen minuutin puhelun. Sitä ei liiennyt. Sipilä puhui taajaan mediassa, mutta ei Kollajasta.

Sitten tuli ikävä uutinen veritulpan uusiutumisesta. Sipilä on vielä nuori mies. Hän saa itsensä kuntoon ja palaa vielä. Silloin hän löytää edestään myös Kollajan, puheenjohtajauransa ensimmäisen suuren virhearvion.