Keväinen sienimaailma on syksyistä selvästi köyhempi. Sentään lehtipuuvesaikon kaatuneissa risuissa ja oksissa voi nähdä lumen huvettua kirkkaanpunaisia maljoja. Läpimitta voi nousta kahteen senttiin eikä maljan alla ei ole jalkaa, vaan malja on alapinnaltaan kiinni oksassa. Se on punamaljakas (Sarcoscypha austriaca), yksi harvoja helposti huomattavia kevätsieniä. Usein sekin jää risukon peittoon kirkkaasta väristään huolimatta. Parhaimmilla paikoilla niitä voi nähdä jo samassakin oksassa kymmeniä, mutta useimmiten sentään vain muutama yksilö.

Punamaljakas on yleisen puoleinen. Kehityksensä se voi alkaa jo syksyllä, mutta talvehtii pienikokoisena hangen alla. Aiemmin sen levinneisyyskuva oli itäinen, mutta se lienee nyt levinnyt kauttaaltaan Etelä- ja Keski-Suomea. Syksyinen oranssimaljakas on hieman samannäköinen, mutta isompi, oranssi ja kasvaa hiekkamaalla.

Toinen keväinen punainen maljakas on kuin miniatyyritulppaani. Nimikin on sille sopiva: kukkamaljakas (Microstoma protracta)! Ruotsiksi tulpanskål, tulppaanimalja. Erona punamaljakkaaseen se on selvästi jalallinen ja malja on pienempi, puoliksi supussa ja reuna on hampaallinen. Kukkamaljakas on harvinaisempi, lehtojen ja puutarhojen laji, mutta sitä on tavattu koko maassa.

Kuva: Lasse Kosonen

Kukkamaljakas

 

kevätkevätsienisienisienivinkitsienivinkki

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!