Kun menet jäätelökioskille, millä perusteella valitset mitä jäätelöä otat? Varmaankin valitset sen, joka mielestäsi maistuu parhaimmalta? Toisaalta kaikkia makuja ei ehkä ole tarjolla, joten otatko suklaajäätelöä vain siksi, koska se on parempaa kuin mansikka?

Tällä jälkimmäisellä tavalla kontukimalainen valitsee mesikukkansa. Kimalainen käy tietyn lajin kukissa, joissa se lyhyen ajan vertailun perusteella tietää, että niissä on eniten sokeria.

Tuore kansainvälinen tutkimus selvitti kimalaisten päätöksentekoa sarjalla kokeita. Niistä paljastui, että kimalaisen muisti on lyhyt. Jos kokemus on syntynyt yli tuntia aiemmin, kimalainen ei enää muista sitä. Toisaalta syy lyhyeen muistiin on looginen.

Ensinnäkin kimalaisen ruokavalio on hyvin rajattu. Se syö ainoastaan mettä ja siitepölyä. Kimalainen tarvitsee mettä ruoakseen jatkuvasti, sillä lentäminen vaatii paljon energiaa. Se ei voi odotella, että se löytäisi esimerkiksi niitä hyvin sokeripitoisia kukkia, joissa se ruokaili muutamaa päivää aiemmin. Energiatehokkainta on valita niiden kukkien joukosta, joita on juuri sillä hetkellä saatavilla.

Tutkijat vertaavat esimerkin avulla kimalaisten toimintaa ihmisiin ja markkinointiin. Vaikka ihmisen muisti on pitkäaikainen, tietyissä tilanteissa myös me perustamme valintamme saatavilla oleviin vaihtoehtoihin.

Kuvitellaan, että myynnissä on popcornia kahdessa eri koossa. Pieni annos maksaa kaksi euroa ja iso viisi euroa. Tässä tilanteessa tutkijat ennakoivat, että suurin osa ihmisistä ostaa pienen annoksen, koska se vaikuttaa paremmalta kaupalta. Toisaalta jos annoksia olisikin vielä yksi lisää, tilanne muuttuu. Neljän euron keskikokoinen popcorn-annos saa ison annoksen vaikuttamaan parhaalta kaupalta.

Siten houkuttelevin vaihtoehto, oli kyse sitten kukkien medestä tai popcornista, riippuu siitä, mitä muita vaihtoehtoja juuri sillä hetkellä on tarjolla.

Ihmisten ja kimalaisten lisäksi monet muutkin eläimet, kuten linnut, sammakot, kalat ja madot, perustavat valintansa eri vaihtoehtojen vertailuun. Toisaalta pitkäaikaista muistia ja sen pohjalta tehtyjä valintoja on tutkittu vain vähän.

Tutkimuksen perusteella tiedetään, että ainakin ihmisen ja kottaraisen valintoihin pitkäaikaiset kokemukset parhaasta mahdollisesta ravinnosta vaikuttavat paljon. Kimalaisiin verrattuna ihmisen ja kottaraisen ruokavalio on hyvin monipuolinen. Kottarainen syö lukemattomia hyönteisiä ja selkärangattomia pikkueläimiä, ja ihminen käyttää ravinnokseen vielä monipuolisemmin kaikkea kasveista ja sienistä toisiin eläimiin. Siten pitkäaikaiset kokemukset sopivasta ravinnosta hyödyttävät kaikkiruokaista eläintä.

Tutkimus julkaistiin eLife-tiedelehdessä ja sitä oli tekemässä myös tutkija Cwyn Solvi Oulun yliopistolta.