Leiskuvan väriset takasiivet välähtävät esiin, kun isosiilikäs (Arctia caja) kokee olonsa uhatuksi ja avaa siipensä. Väri varoittaa saalistajaa: minä olen myrkyllinen enkä kelpaa syötäväksi.

Päiväpiilostaan yllätetylle perhoselle oranssinmusta varoitusväri on hyvä puolustus, mutta kun siilikäs lehahtaa lentoon loppukesän pimenevinä iltoina, sävyt himmenevät. Silloin se voi joutua pahaa-aavistamattoman lepakon saaliiksi.

Välikohtauksesta on haittaa molemmille osapuolille. Lepakko hotkaisee annoksen hermomyrkkyä, ja siilikkäällä on pelissä koko elämä.

Vahinko on onneksi vältettävissä, sillä monien perhosten tavoin isosiilikäs voi kuulla lepakoiden kaikuluotauksen keskiruumiinsa kuuloelimillä. Lepakon lähestyessä perhonen tuottaa siivillään sirisevää ääntä, joka toimii varoituksena saalistajalle.

Isosiilikkään väri kertoo saalistajalle, että perhonen on myrkyllinen. Kuva: Tapio Kujala

Nuori lepakko saattaa yllättyä äänestä niin, että saalis pääsee karkuun. Viimeistään maistiainen riittää antamaan lepakolle opetuksen. Tutkimusten mukaan perhosen ääntely voi myös häiritä lepakoiden kaikuluotausta, jolloin hyökkäyksestä tuleekin huti.

Jotkin perhoset osaavat väistää lepakkoa kuullessaan kaikuluotauksen. Tähän lepakoilla on kuitenkin jo seuraava niksi valmiina. On havaittu, että etelämpänä Euroopassa elävä mopsilepakko on hiljentänyt kaikuluotauksensa voimakkuutta, jotta se ehtii lähemmäs saalistaan ennen kuin tulee huomatuksi. Siten perhoselle jää vähemmän aikaa väistää.