Ihmisen terveys ja ympäristön tila kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Kun toinen voi hyvin, toinenkin voi. Tämä ajatus on Lancet-tiedelehden ja Rockefeller-säätiön vuonna 2015 luoman planetaarisen terveyden käsitteen ytimessä.

Monet planetaariseen terveyteen liittyvät näkökulmat ovat entuudestaan tuttuja. Tiedetään esimerkiksi, että luontokosketus tekee ihmiselle hyvää. Metsäympäristössä verenpaine laskee, syke tasaantuu ja stressioireet lievittyvät. Poluilla ja sammalmatolla tallustelun jälkeen mieli tuntuu rauhallisemmalta ja uni tulee illalla entistä helpommin. Sydän ja verisuonetkin kiittävät.

Luontoläheisyys voi buustata myös immuunijärjestelmää. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että metsäpohjaisessa kasvustossa möyriminen kohensi päiväkotilasten mikrobiston laatua jo kuukaudessa. Tämä voi vähentää esimerkiksi diabeteksen ja allergioiden puhkeamisen riskiä.

Kaikenlainen luonto on arvokasta, mutta huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti luonnon monimuotoisuuteen ja sen vaalimiseen. Sillä nimittäin on merkitystä myös ihmisen kannalta. Pölyttäjäkato esimerkiksi vaikuttaa ruoantuotantoon ja luonnon sirpaloituminen yhä pienemmiksi laikuiksi lisää riskiä eläinperäisten tautien leviämiseen.

Ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin edistäminen on tavallaan aika yksinkertaista, sillä samalla reseptillä voi ratkoa molempien elinvoimaan liittyviä pulmia. Monet kansanterveyttäkin kohentavat valinnat hellivät myös ympäristöä. Esimerkiksi lihasvoimalla liikkuminen autolla huristelun sijaan pienentää niin hiilijalanjälkeä kuin sydänsairauksien riskiä.

Myös fiksuilla, planetaariseen ruokavalioon nojaavilla valinnoilla on merkitystä. Vaihda leivänpäällisjuusto hummukseen ja korvaa osa makaronilaatikon jauhelihasta soija- tai härkäpapurouheella.

Planetaarisen elämäntavan ja ajattelun omaksuminen voi vaatia hiukan harjoittelua, mutta tukea on saatavilla. Osviittaa antaa esimerkiksi Hanna Haverin, Soili Soisalon ja Eeva Voutilaisen kirja Planetaarinen ruokavalio & elämäntapa (Duodecim 2023).

Viisi vinkkiä planetaariseen elämäntapaan

1. Annos luontoa päivittäin

Ota luonto osaksi arkea, ja arvosta lähimetsää. Terveyden kannalta on parempi piipahtaa lähiluonnossa joka päivä kuin kaukaisemmassa luontokohteessa kerran viikossa. Avainsana on säännöllisyys.

2. Anna pihan rönsyillä

Älä myllää pihaa liikaa, vaan anna sen kasvaa villinä. Runsas puutarha antaa aivoille virikkeitä ja sitä on mukavampi katsella kuin helteessä kuihtuvaa nurmikkoa. Monimuotoinen puutarha tukee myös vastustuskykyä.

3. Viherrytä kaupunkia

Kaupunkiin saa vehreyttä omalla aktiivisuudella. Kasvata ikkunalaudalla tai parvekkeella hyötykasveja tai osallistu yhteisöllisiin hankkeisiin. Voisiko kerrostalonaapureiden kanssa perustaa joutomaalle viherpuutarhan?

4. Vapaasti luonnossa

Anna lapsen möyriä luonnossa ilman kieltoja ja ohjausta. Näin lapsi oppii tutustumaan luontoon oman mielikuvituksensa kautta. Vihreät leikkialueet innostavat liikkumaan. Heittäydy itsekin mukaan.

5. Kiinnostavat kausimaut

Suosi kausituotteita ja nauti kesällä ja syksyllä suomalaisesta satokaudesta. Jos et ole valmis luopumaan lihasta täysin, pyri siihen, että kasvikset pääsevät pääosaan ja liha on aterioilla vain höyste.

Vinkit antoi neurologian erikoislääkäri, planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri.

Kuva: Istockphoto